Taloforum.fi

[H.C.]

^ mielenkiintoinen juttu, tosin en jaksa minäkään uskoa että tämä koskaan minään kokonaisen kaupungin joukkoliikennevälineenä toimisi. Lähinnä se olisi yrityspuistojen ja kentän välinen "hissi", kuten sitä jossain artikkeleissa kuvattiin. Se olisi toteutuessaan todella käytännöliinen tällaisissa lyhyissä siirtymisissä. Jos esimerkiksi ajatellaan Technopolista joka on aivan kentän vieressä, mutta ei sieltä kukaan liikematkalle lähtevä kävele terminaalille kun matka taittuisi hankalasti vilkkaan liikenteen ja ramppien keskellä tai vaihtoehtoisesti voisi kierrellä pitkiä matkoja kävelyteitä etsiessä, vaan mielummin tilataan taksi sille parin sadan metrin matkalle. Vastaavia käyttötarkoituksi voi keksiä niin paljon kuin haluaa, niitä löytyy. APGM olisi tällaisissa hommissa uskomaton parannus johon ei oikein miikään muu pystyisi - ruuhkat vähenisi ja sujuvuus paranisi. Saas nähdä tosiaan miten tässä käy, toistaiseksi jaksan vielä luottaa Suomalaiseen teknologiaan enkä epäile etteikö se toimisi... mutta mutta, katsellaan... hyvä siitä vielä tulee

[H.C.]

Tässä asiasta kiinnostuneille se suunniteltu reitti, julkaistiin Vantaan Sanomissa viime biikonloppuna ja kun en skanneria omista niin piirtelin kopion. Punaisella se 3,5km pilottirata, sinisellä myhemmin rakennettava osuus ja keltaiset laatikot ovat pysäkkejä/asemia.




Aiheesta vielä sen verran että apgm-matkan hinnaksi ehdotetaan seutulipun hintaa tai 2-3 euroa ja oletetuilla matkustajamäärillä järjestelmä nousisi plussan puolelle vuonna 2025 eikä se tarvitsisi merkittävää kaupungin subventointia.


loppukevennys:
Ja Aviapoliksen liikennejärjestelmistä kun puhutaan niin Marja-/Kehäradan nimestä on Vantaalla saatu kiista aikaan. kala piti Kehärataa hyvänä nimenä ja vaihtoi nimen, mutta Kaupunginhallitus oli taas sitä mieltä että Marja-Rata on jo muodostunut brändiksi eikä nimeä pitäisi muuttaa. Marja-Rata oli alunperin lyhenne martinlaakson radan jatkeesta, mutta nykyään kun rata kulkee Vantaankoskelle saakka on keksitty ehdottaa että uuden radan nimeksi voisi tulla Vanja-Rata. Vantaan Sanomissa lukijat ehdottivat vielä että Lentorata olisi paras.

[H.C.]

Tällainen jutska.

http://www.s-kanava.net/sryhma.do?secti ... id=1479620

SOK kaavailee uutta pääkonttoria Vantaan Pakkalaan

SOK:n nykyisen pääkonttorin Ässäkeskuksen vuokrasopimus Helsingin Vallilassa päättyy vuoden 2008 lopussa. Yhtiö on aloittanut neuvottelut uuden pääkonttorin rakennuttamisesta Vantaan Pakkalaan, vanhan Backaksen kartanon alueelle. Nykyisen Ässäkeskuksen uuden ja vanhan puolen vuokrasopimukset Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman ja Polar Kiinteistöjen kanssa päättyvät vuoden 2008 lopussa.

- Merkittävin syy uuden toimipaikan etsimistarpeeseen vuokrasopimuskausien päätyttyä on autopaikkojen puute. Lähivuosina menetämme 400 ulkoparkkipaikkaa VR:n alueella ja Satamaradankadulla rakennussuunnitelmien johdosta. Jäljelle jäisi vain 200 sisähallipaikkaa, kun Ässäkeskuksessa työskentelee noin 1000 henkilöä ja käy 4000 vierasta kuukaudessa, kiinteistöjohtaja Christian Lybeck SOK:lta kertoo.

Nyt SOK suunnittelee yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa uuden pääkonttorin rakentamista Vantaan Pakkalaan, Helsingin Osuuskauppa Elannon omistamille maille.


- Pakkala on kehittyvä alue, johon samalla liittyy osuuskauppaliikkeen historiaa aina vuodesta 1916. Backaksen kartanon läheisyys asettaa omat vaateensa rakentamiselle, sillä alueen perinteitä ja olemassa olevaa rakennuskantaa tulee kunnioittaa, Lybeck toteaa.

Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajasen mukaan SOK:n pääkonttoriin siirtyminen Pakkalaan on Vantaan kaupungille erittäin tärkeä hanke.

- Tuhat uutta työpaikkaa tukee lentoaseman ympäristöön vauhdilla syntyvän Aviapoliksen kehitystä ja antaa sille selvästi lisää uskottavuutta. Kaupunki pyrkiikin viemään tarvittavan asemakaavan valmisteluprosessin läpi mahdollisimman nopeasti.

Lisätietoja: SOK Kiinteistötoiminnot, kiinteistöjohtaja Christian Lybeck, p. 0500-400616,

e-mail: christian.lybeck@sok.fi

SOK Viestintä ja julkaisut, viestintäjohtaja Suso Kolesnik, p. 050-3883188, e-mail: suso.kolesnik@sok.fi

Vantaan kaupunki, maankäytön ja ympäristön toimiala, apulaiskaupunginjohtaja Olavi Honko, 0400-459026, e-mail: olavi.honko@vantaa.fi

[H.C.]

Hmm... mietin tässä ääneen vähän että mitenköhän tuo SOK:n pääkonttori nyt oikein halutaan ahtaa sen kartanon läheisyyteen. 1000 työpaikkaa ei ole vähän, vertaukseksi Airport Plaza II, joka koostuu viidestä suht kookkaasta rakennuksesta ja jossa on tilaa 1200:lle työntekijälle, Aiportcity Westendissä taas 2500 työpaikkaa. Siihen ihan kartanon pihalle ei kyllä mitään tuollaista voi rakentaa ilman hirveetä älämölöä ja museoviraston sodanjulistusta. Toisaalta siellä on kyllä paljon tilaa, enkä tarkalleen tiedä mitkä kaikki maat kuuluu Backaksen kartanolle, joten kaipa se ihan fiksuun paikkaan vielä saadaan. Jännä nähdä minkälainen rakennus on tulossa... Vantaalla onneksi usein tällaiset hankkeet joita kaupunki ehdottomasti haluaa runnotaan nopeasti läpi ettei kukaan ehdi herätä valittamaan.

[OlliMolli]

On kyllä mielenkiintoista nähdä mitä on tulossa. En tiedä miten lähellä lentokenttää tämä tontti on, mutta voisi jotain hieman tavallisuudesta poikkeavaa korkeutta (ehkä 40m) odottaa. Hyvä juttu jo tosiaan ihan senkin takia, että tällainen voi toimia hyvin katalyyttinä Aviapolikselle. Hyvä kun jaksat päivittää meidän ulkokaupunkilaisten tietoja.

[H.C.]

Tää ei ihan lentokentän vieressä kyllä ole vaan tossa Kartanonkosken vieressä. Tässä tällainen viistoilamkuva Backaksen kartanoalueesta, oikealla alkaa Kartanonkoski ja Jumbo taas jää oikean yläkulman ulkopuolelle:


Tossä ylhäällä kuvan poikki menee Ylästöntie, ja mä epäilisin että se iso tyhjä alue Ylästöntien pohjoispuolella ois se minne tätä suunnitellaan, mutta omistaako Elanto ne maat? Siitä ylemmäs taas maat omistaa ainakin Polar Kiinteistöt ja kaupunki. Eteläpuolella se taas rikkoisi tota kartanoaluetta, ellei se tule tohon kiertoliittymän lounaispuolelle, mutta sinne mun mielestä on kaavailtu jotain muuta. Hauska näitä on spekuloida kun tulee jotain uutta, mutta kaipa se piakkoin varmuudella selviää kun paikallislehdet alkaa kirjoittelemaan siitä tai kaavatyö käynnistyy.

Vähitellen se Aviapolis sieltä kehittyy, näyttää taas vähän lupaavammalta.

[H.C.]

OK, Hesari tarkensi tota. Se tulee Ylästöntien eteläpuolelle tohon kartanon pihalle . Kaavoitus tehdään asap Museoviraston ja Ympäristökeskuksen kanssa yhteistyössa ja sinne tullee mielummin useampi rakennus kuin yksi iso. Tilaa tulee luultavasti joku 30 000 m2 (vrt. Plaza II, 5x7-kerroksista rakennusta - 27 500 m2).

[H.C.]

pieni katsaus muutamaan alueen tämän hetken suurimpiin kuuluviin yksittäisiin projekteihin:

DHL Business Park - DHL keskittää toimintojaan valtavaan logistiikkakeskukseen lentokentän länsilaitaan, tänne tulee mm. useampi valtava varasto ja yhtiön pääkonttori, lisäks rakennetaan lentokentän alittava tunneli.

pääkonttorista tuule viiden kerroksen korkuinen


rakenteilla olevia varastotiloja


tästä ei kunnolla saa kuvaa miten valtava projekti tämä on. Tunneliurakan takia en päässyt vieressä olevan pienen kallion päälle ottamaan kuvaa.



Airport Plaza II - toka vaihe suomen tunnetuimmasta yrityspuistosta. Ensimmäinen rakennus on melkein valmis ja jonkunlainen kaavamuutos on työn alla parantamaan toteutusmahdollisuuksia.

Lännestä, uusi rakennus on tuo oikeanpuolimmainen suoraan edessä, ei näy hyvin tässä kuvassa, mutta tulee selväksi miten paljon se on muuttanut kaupunkikuvaa - ennen siinä ei ollut mitään.


Idästä, näkyy paremmin, tämä eka rakennus tässä siis. Sen eteen tulee vielä kaks saman suuruista rakennusta ja oikelle niiden taakse vielä kaks lisää. Kolme muuta tossa takana on se eka Plaza ja takana vasemmalla on Spondan toimistorakennus jonka viereen Sirius I toivottavasti rakennetaan.



Jumbon laajennus - avataan ens kuussa, julkisivu alkaa olla valmis, mutta esim. valomainokset puuttuvat osittain vielä ja viimeistelemistä on paljon.



Näyttää laajuutensa takia todella matalalta mutta on kuitenkin vähitään 5-6 kerroksisen rakennuksen korkuinen. Tonne vasemmalle taakse aletaan sitten kun tämä valmistuu rakentamaan sitä Parkkia. Näyttää varmaan sitten paremmalta.

[H.C.]

Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi eilen että Kehärataan vahvasti liityvän Marja-Vantaan osayleiskaava asetetaan nähtäville. Marja-Vantaa on nyt se viimeinen Vantaalle rakennettava keskus joka sijoittuu Hämeenlinnanväylän ja Kehäradan varteen entiseen kotikylääni Kivistöön. Tavoitteena on rakentaa uusi aluekeskus johon tulee 27.000 asukasta ja suunnilleen saman verran työpaikkoja. Työpaikkojen valtava määrä johtuu siitä että lentomelu estää asuntotuotannon suuressa osaa Marja-Vantaata ja täten valtavat alueet varataan työpaikoille. Osayleiskaavan selostuksessa todetaan että kun nykyisin Martinlaakson radan varrella työpaikat on keskitetty Helsingin keskustaan ja Pasilaan ja asunnot pohjoissemaks niin tulevaisuudessa työmatkaliikenne tulee suuntautumaan myös Marja-Vantaalle. Keimolanportin Neste-huoltoasemat tulee poistumaan kun tilalle rakennetaan uusi liittymä ja Kivistön kupeeseen nousee Iso Omenan kokoinen ostoskeskus. Alueen keskusta sijoittuu Kivistön eteläpuolelle Hämeenlinnanväylän itäpuolelle. Entisen Keimolan moottoriradan alueelle tulee myös asutusta ja sen eteläpuolelle motarin länsipuolelle tilaa vievän kaupan keskittymä retail parkkeineen. Kehärata kulkee uuden alueen halki ja sieltä lentokentälle ja edelleen päärataan. Tulevaisuudessa radasta lähtee mahdollisesti vielä Kivistön kohdalta uusi rata Nurmijärvelle Klaukkalaan. Radan rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2008.

Tää koko Marja-Rata ja Marja-Vantaa hanke on pidemmän aikaa jakanut mielipiteitä puolesta ja vastaan. Osa ei halua "rauhatonta kerrostalolähiötä" Kivistöön ja toiset taas haluavat palvelut lähelle. Suunnitelma on jo vuoskymmenten ajan kehittynyt ja muuttunut, joskus puhuttiin Kivistö-Citystä ja asukasmääräksi esitettiin joskus jopa 40.000. Itse en, edes entisenä Kivistöläisenäkään, vastusta hanketta, tärkeintä on että se rata saadaan rakennettua ja vedettyä letokentälle saakka ja hyvä vaan jos työpaikkoja tulee enemmän tännepäin. Martinlaakso on tähän saakka ollut Luoteis-Vantaan (Martinlaakson palvelualueen) keskus, mutta se on vähitellen muuttumassa osaksi Myyrmäkeä (nykyään puhutaan jo yleisesti Myyrmäki-Martinlaaksosta yhtenä keskuksena) ja on sitäpaitsi melko kaukana muusta, palvelualueen eteläreunassa. Kivistö on aluekeskuksena paljon parempi paikka.

Osayleiskaavassa määritellään vaan maankäytön tavoitteet, ei vielä miltä alue rakennettuna tulee näyttämään. Palvelualueen nykyinen aluearkkitehti on Kartanonkosken luojana tunnetuksi tullut Timo Kallaluoto, joten voisi toivoa että herralta löytyisi ideoita toiseenkin omalaatuiseen alueeseen, mikäli hän suunnittelussa mukana on.

Lisätietoja ja osayleiskaavan selostus löytyy täältä:
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti. ... ;2126;2612

[H.C.]

Juttu Vantaan Sanomista, 23.10.2005:

"Vain tumpelo voi pilata Aviapoliksen kehityksen"
Helsinki-Vantaan lentoasemalla
ehkä edessä kilpailutilanne, jos
liikenneyhteyksistä ei huolehdita
VS / Risto Hietanen

Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristö vetää yrityksiä puoleensa kiihtyvällä voimalla. Kaupungin elinkeinopäivillä puhuneen Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Eero Lehden mielestä Vantaa on liikenteellisesti syntynyt niin onnellisten tähtien alla, että vain aikamoinen tumpelo voi pilata sen.
Lehti varoitti pitkän tähtäimen uhkakuvasta, jossa Helsinki-Vantaan lehtoasema voi menettää johtavan kentän asemansa Tampereelle tai Turkuun, mikäli sen liikenneyhteyksiä ei kehitetä. Hänen mukaansa kentälle tarvitaan pohjoisesta tuleville kaukojunille suora yhteys vähintään lentoliikenteen ruuhka-aikoina.
- Se voitaisiin järjestää Koivukylästä Marja-radan valmistuttua. Mutta nyt tämä yhteys ei näytä olevan kenenkään suunnitelmissa, Lehti harmitteli.
Hänen mukaansa tämän tason liikenteellisiä ratkaisuja arvioidaan liian alueellisesti, ja silloin niitä katsotaan vain nykyhetkestä käsin. Kansantalouden näkökulmasta liikkuvuuden turvaaminen on keskeinen tekijä tulevaisuuden kilpailukyvyn turvaamisessa.
- Suomi on vientiin perustuva talous, jossa liikkuminen kasvaa entistä ratkaisevampaan asemaan. Jos lentoaseman liikenneyhteyksiä ei kehitetä nykyisestään, Pirkanmaan tai Turun kentät nousevat Helsinki-Vantaata kilpailukykyisemmiksi kansainvälisen liikenteen välittäjiksi, Lehti maalaili tulevaisuuden uhkakuvia.
Vantaan elinkeinopäiville osallistunut SRV Viitosten projektikehitysjohtaja Jouko Pöyhönen on itse parhaillaan kehittämässä Pirkanmaan lentokentän ympäristöä niin sanotun CLX -suunnitelman pohjalta. Roomalaisten numeroiden kautta avautuu Pirkanmaan ja Helsinki-Vantaan yhteys: 160 kilometriä.
Pöyhösen mukaan Tampereen kentän liikennemäärät voivat kasvaa nopeastikin, mutta Helsinki-Vantaan johtavaa asemaa se ei uhkaa.
- Pirkanmaan kenttä profiloituu omanlaisekseen, todennäköisesti jonkun tai joidenkin halpalentoyhtiöiden kotikentäksi. Joka tapauksessa Pirkanmaankin kentän ympäristöstä on muodostumassa vetovoimainen yritystoiminnan keskittymä, Pöyhönen arvioi.
Vantaan kaupunki on maankäyttösuunnitelmissaan varautunut myös pohjoisesta tulevien kaukojunien ohjaamiseen suoraan lentokentälle. VR ei kuitenkaan näe sellaiseen mahdollisuutta vielä pitkään aikaan.

Lehdessä oli vielä pieni artikkeli kaukojunien ohjaamisesta Lentokentälle. Suunnitelmia ja selvityksiä olisi tosiaan hyvä tehdä jo nyt. Vaihtoehtoina kaukojunienien reiteille olisi Koivukylästä lentokentälle, ja sieltä takaisin pääradalle tai mahdollisesti jatkaminen Martinlaakson rataa pitkin Helsinkiin.

Kehä kolmosen kanssa pelleily on jo hyvin osoittanut miten kyvykäs valtio näissä liikenne asioissa on. Vantaan kaupunginhallitus jätti äskettäin vetoomuksen Kehä III:n pikaisen parantamisen puolesta, siinä kaupunki oli valmis hyväksymään parantamisen joka etenisi liittymä kerrallaan.

[H.C.]

Vantaan Sanomien pääkirjoitus viime keskiviikkona 2.11.2005:

Jumbon laajennus
on merkkipaalu

Kauppakeskus Jumbon laajennusosan avaaminen viime torstaina oli yksi merkkipaalu Vantaan kehityshistoriassa. Symbolina sille oli Stockmannin tavaratalon sijoittuminen Kehä III:n varteen. Symboliarvoa korostaa se, että yhtiö on ilmoittanut Vantaan uuden Stockmannin olevan viimeinen Suomessa avattava tavaratalo.

Jumbon laajennuksen valmistuminen oli merkkipaalu, koska se ilmentää Keski-Vantaan vetovoiman kasvua. Lentokentän ympärille nouseva Aviapolis -alue on nyt saavuttanut tason - näin uskotaan -, josta eteenpäin se vetää yrityksiä puolueensa jo painovoimansa takia. Tämän tason saavuttamiseksi on tehty kaupungin organisaatiossa paljon työtä, mutta ratkaisevaa on ollut alueen erinomainen sijainti liikenteellisesti sekä seudullisesti että laajemminkin.

Kauppakeskus Jumbo tavoittelee asiakkaita laajalta alueelta eteläisestä Suomesta. Olennaista kuitenkin on, että sen lähialueille on noussut ja nousemassa suuria asuntoalueita Kartanonkoskelle, Pakkalaan, Tammistoon ja Ylästöön. Näiden alueiden kymmenet tuhannet asukkaat tuovat perusostovoiman kauppakeskukselle. Ympäristössä toimii myös suuria työpaikkakeskittymiä, joissa on kasvava määrä ostovoimaisia kauppa-asiakkaita.

Vantaan kannalta Jumbo ja sen ympärille kasvanut kaupunkirakenne on pitkän, vuosikymmeniä kestäneen odotuksen tulos. Vielä 1980-luvun alussa vantaalaispäättäjät harmittelivat lentokentän sijaintia, koska se jakoi kaupungin kahtia. Kukaan ei osannut vielä silloin haaveilla kaupunkirakenteen yhdistymisestä juuri lentokentän takia. Vasta 1980-luvun lopulla kuultiin ensimmäiset varovaiset arviot lentokenttäkaupungin rakentamismahdollisuudesta, kun Elannon silloinen pääjohtaja Ylermi Runko alkoi hahmotella yhtiönsä omistamien maiden uusiokäyttöä Backaksen kartanon ympärillä.

Rungon puheista on kulunut parikymmentä vuotta ja vasta nyt silloin suunnitteluun lähtenyt ostostaivas on valmis. Väliin osuneet lamavuodet hidastivat hanketta, mutta varsinainen usko alueen
kehitysmahdollisuuksiin ja toteutukseen pääsi vauhtiin vasta talouden kansainvälistymisen voimalla. Se muutti ratkaisevasti lentoaseman ympäristön arvoa yritystoiminnan sijoituspaikkana ja sitä kautta myös asuin- ja kauppa-alueena.

Vantaan kaupunkirakenne alkaa jo hahmottua yhteen ja samalla se on kasvanut kiinteäksi osaksi koko pääkaupunkiseutua. Vaikka Keski-Vantaa vetää omalla painoarvollaan sekä yrityksiä että asukkaita, kaupungin ei pidä jättää alueen kehittämistavoitteita sen oman vetovoiman varaan. Aviapolis -alue on edelleen keskeneräinen ja sillä on edellytykset kasvaa monipuoliseksi ja korkeatasoiseksi kaupunginosaksi, mutta niin ei välttämättä tapahdu itseohjautuvasti. Tavoitteiden mukainen kaupunkirakenteen kehitys tarvitsee kaupungin viranomaisten jatkuvaa tukea ja ohjausta.

Aviapolis -alueen jatkokehityksen kannalta yksi olennaisimmista kysymyksistä on liikennevirtojen sujuvuuden turvaaminen. Tässä mielessä Kehä III:n ja sen rinnakkaisteiden jatkorakentaminen nousee ykköskysymykseksi. Kaupunginhallitus on jo yrittänyt koventaa äänenpainojaan valtion suuntaan, mutta tätä painostusta ei pidä jättää yhteen tiukkasävyiseen kannanottoon. Toinen ratkaiseva liikenteellinen lenkki on Kehäradan varmistaminen. Se on koko Vantaan kaupunkirakenteen tiivistymisen - ja samalla koko pääkaupunkiseudun - tuleva verisuoni.

Lentoaseman ja Tikkurilan välinen alue on hienoista bulevardisuunnitelmista huolimatta edelleen lähes pysähdyksissä. Aviapolis -alueen kokonaisuuden kannalta tämä rakentamaton alue on kuitenkin jatkotyön näkyvimpiä paikkoja.

Ja pienempiä toiminnallisia puutteita sekä asukkaille että työntekijöiltä on riittävien liikunta- ja vapaa-aikapalveluiden puute Keski-Vantaalta. Miksi niitä ei suunniteltaisi lentoaseman läheisyyteen, jossa monipuolisille harraste- ja vapaa-aikatiloille löytyisi toteuttajia myös yksityisrahoituksella. Siellä Aviapolis-Areena olisi tulevaisuudessa hyvien liikenneyhteyksien varrella ja palvelisi sekä lentokenttäalueen tuhansia työntekijöitä että Keski-Vantaan asukkaita.

Jumbon valmistuminen ja Stockmannin tulo eivät ole päätepiste Aviapolis -alueen kehitystyölle. Se on kulminaatiopiste, joka mahdollistaa uusien kehitysaskeleiden ottamisen.

http://www.vantaansanomat.fi

[H.C.]

Pieni katsaus alueelle taas tähän väliin:

http://www.aviapolis.fi - sivut on uusittu.

Technopolis Helsinki-Vantaan neljännen vaiheen rakennustyöt alkavat:

Helsinki-Vantaan Technopoliksen neljäs vaihe rakenteille
01.12.2005

Lehdistötiedote 1.12.2005 klo 9.15

Helsinki-Vantaan Technopoliksen neljäs vaihe rakenteille

Technopolis Oyj aloittaa Helsinki-Vantaan teknologiakeskuksensa
neljännen vaiheen rakentamisen. Uuden vaiheen rakentaminen
käynnistyy heti ja suunnitelmien mukaan se valmistuu ensi syyskuun
alussa. Technopoliksen tekemän päätöksen taustalla on yritysten
toimitilojen kysynnän myönteinen kehitys etenkin Helsinki-Vantaan
lentokentän lähialueella.

Lentokentän naapurissa sijaitseva teknologiakeskus on tällä
hetkellä lähes täyteen vuokrattu. Sen kolmas rakennusvaihe
otettiin käyttöön tämän vuoden helmikuussa. Helsinki-Vantaan
Technopoliksen tiloihin on vajaan kolmen vuoden aikana sijoittunut
jo 75 kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavaa yritystä.

Johtaja Mervi Käki Technopoliksesta sanoo, että uuden vaiheen
rakentaminen on vastaus asiakkaiden vilkkaaseen kysyntään.
Vantaalle syntyy ja muuttaa yrityksiä sekä työpaikkoja erittäin
kovaa vauhtia. Vahvimmin niitä vetää puoleensa Helsinki-Vantaan
lentokentän läheisyydessä sijaitseva Aviapolis-alue, jonka
sydämessä alueen ainoa teknologiakeskus on.

Helsinki-Vantaan Technopoliksen neljäs rakennusvaihe nousee
erittäin näkyvälle paikalle lentokentälle johtavan tien varteen.
Investointina se on suuruudeltaan 5,5 miljoonaa euroa. Kymmenkunta
teknologia-alan yritystä on jo nyt tehnyt varauksen sen tiloista.

Useissa vaiheissa valmistuva Helsinki-Vantaan Technopolis on
täysin valmiina kooltaan noin 65 000 kerrosneliömetriä. Tuolloin
sen tiloissa työskentelee kaikkiaan noin 3 000 ihmistä. Nyt
rakenteille tulevan nelosvaiheen koko on noin 2 800 neliömetriä.

Technopolis Oyj on yritysten lukumäärällä mitattuna Euroopan
suurimpia teknologiakeskuksia. Se on myös Suomen suurin
teknologiayritysten toimintaympäristöihin erikoistunut yhtiö,
jonka tarjoamassa palvelukokonaisuudessa yhdistyvät nykyaikaiset
toimitilat, yritys- ja yksilöpalvelut sekä kehittämisohjelmat ja
konsultointi. Technopolis toimii tällä hetkellä Oulussa,
Vantaalla, Espoossa ja Lappeenrannassa. Lisäksi se valmistautuu
laajentamaan toimintaansa Venäjän ja Baltian markkinoille. Yhtiön
teknologiakeskuksissa työskentelee tällä hetkellä noin 9 000
ihmistä ja lähes 700 yritystä.


Lisätiedot

Technopolis Oyj
Johtaja Mervi Käki
040 742 4054

Airport Plaza 2:n ensimmäinen rakennus "Alto" valmistui aiemmin syksyllä. Toisen rakennuksen rakentamisesta ei ole tiedotettu mitään, mutta siinä tontilla on jo jonkun aikaa kaivettu kuoppaa ja paalutettu maata sen näköisesti että sitä jo rakennettaisiin, tai ainakin valmistaudutaan rakentamaan.

Lisäksi, kuten jo toisessa threadissa mainitsin, niin Hilton-hotellin rakentaminen ulkomaanterminaalin viereen on nyt alkanut. Huoneita tulee 244, ravintolatilaa 700:lle hengelle, kerroksia 7, neliöitä 17.000 ja lisäksi jää vielä mahdollisuus tulevaisuudessa laajentaa hotellia yli sadalla huoneella.

DHL Business parkin rakentaminen on edennyt hyvin ja se on kohonnut harjakorkeuteen.

Toinen valtava logistiikkakeskus EKE:n Vantaan Rasti nousee myös kohisten. Nyt rakeneilla oleva ensimmäinen vaihe on 17.000m2:n suuruinen, mutta yhtiöllä on alueella kaikkiaan 60.000m2 rakennussoikeutta toimisto-, teollisuus- ja varastorakennuksille.

Tammistoon on vireillä asemakaavamuutoksia joilla mahdollistetaan kolmen tilaa vievän kaupan rakentaminen yhteen kortteliin suunnilleen Gigantin ja Bauhausin väliin, Tuusulan motarin ja Valimotien väliin. NCC ilmeisesti rakentaa yhtä niistä jo poikkeusluvalla. Kaupunkisuunnittelulautakunta on lisäksi laatimassa jotain valimotien kaupunkikuvallista tarkastelua jonka avulla pyritään parantamaan nykyistä, kovin keskeneräistä, kaupunkikuvaa Tammistossa.

Myös Pakkalan uuden suuren asuinalueen ensimmäinen asuintalo on saanut rakennusluvan. Teitä siellä on jo jonkun aikaa vedetty uuteen uskoon.

Viinikkalaan, Kehä III:n pohjoispuolelle, keskelle yritysaluetta, Skanskan Turvalaakson viereen, ollaan suunnittelemassa Golfrangea, asemakaavamuutos on vireillä.


Lisäksi käynnissä on koko ajan lukuisia muita enemmän tai vähemmän merkittäviä hankeita. Kaikista ei vaan ehdi hankkia tietoa.

Niin se vaan vähitellen rakentuu...

[Red aRRow]

Wow paljon hyvää projekti. Milloin konstruktio alkaa?
Anteeksi mutta minun Suomen kieli on ei hyvää mutta minä yritys

[OlliMolli]

Wow paljon hyvää projekti. Milloin konstruktio alkaa?
Anteeksi mutta minun Suomen kieli on ei hyvää mutta minä yritys

Rakentaminen on jo alkanut. Se valmistuu hiljalleen ja alue on kokonaan valmis varmaankin joskus 2015 suurin piirtein.

[Red aRRow]

Wow paljon hyvää projekti. Milloin konstruktio alkaa?
Anteeksi mutta minun Suomen kieli on ei hyvää mutta minä yritys

Rakentaminen on jo alkanut. Se valmistuu hiljalleen ja alue on kokonaan valmis varmaankin joskus 2015 suurin piirtein.

Oho hyvää mutta 2015 ...damn...kymmenen vuotta on paljon aika. Haluan tämä valmis vuosi vuottassa.