Taloforum.fi

[atr]

Kaipailisin Oulun kantakaupunkiin ja vähän muuallekki tämäntyylistä rakentamista:



Kuva on Helsingin Pasilaan ehdotetuista rakennuksista.

Minusta tuollaisia sopisi vaikka niiden Aleksanterinkadun ja Rantakadun välisten harmaiden elementtiluhtitalojen tilalle. Tosin Aleksanterinkatu on aika vilkasliikenteinen. Paitsi jos sen kaivaisi maan alle ja kattaisi..

[Iggy.P]

Minusta tuollaisia sopisi vaikka niiden Aleksanterinkadun ja Rantakadun välisten harmaiden elementtiluhtitalojen tilalle. Tosin Aleksanterinkatu on aika vilkasliikenteinen. Paitsi jos sen kaivaisi maan alle ja kattaisi..

Ei ollenkaan huonompi idea. Itse olisin valmis muuttamaan sen myös yksikaistaiseksi jolloin kadun elävöittäminen olisi helpompaa. Kadulle voisi siinä tapauksessa istuttaa puurivit. Joskus aikoinaan Aleksanterinkatu on ollut Oulun vilkkaimpia kauppakatuja. Tunneli olisi tietenkin paras - mutta myös kallein ratkaisu.

[Iggy.P]

Myös näitä näkymiä voisi käyttää esikuvina. Pointtina lähinnä se, että katunäkymän olisi hyvä olla mieluummin tällainen vaihteleva kuin monotonisen yksitoikkoinen:





(Kuvat on Berliinistä)

[ktpama]

Tämä selvitys jo tuttu oululaisille?

http://www.ouka.fi/c/document_library/g ... upId=64220

[Iggy.P]

Visio:


Hammarin kortteli on yksi keskustan kehitettävistä kortteleista. Korttelin Isokadun puolelle on ehdotettu kolmea kahdeksan kerroksista valkoista laatikkokerrostaloa. Jos rakentamisen aloitus venyy, niin suunnitelmia kannattaisi ehkä tarkistaa. Minusta tuohon kortteliin voisi sopia Kirkkokadun puolella olevasta numero 21:n talosta vaikutteita ottanut tornitalo. Kirkkokadun talo on arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan varsin onnistunut. Esimerkkirakennus tornitaloksi on Berliinistä.

Kirkkokatu 21.



Tornitalo Berliinistä (Kollhofer tower)



Paikka johon tornitalo tulisi. Kirkkokadun talo nro.21 (Pukumiehen) talo näkyy taustalla.



Korttelin nykyisistä suunnitelmista voi lukea täältä: http://www.ouka.fi/oulu/kaupunkikeskusta/hammar

[Iggy.P]

Visio:


Yksi Oulun keskustan keskeneräisimmistä kortteleista on Rintamäen urheiluliikkeen kortteli. Myös tähän kortteliin voisi rakentaa tornitalon. Kuvassa näkyy oikealla kyseisen korttelin ainoa "kelvollinen" rakennus. Harmaa urheiluliikkeen talo joutaisi purettavaksi.




Jos rakennusliikkeille ja tontinomistajille on ylitsepääsemätöntä rakentaa muun kuin laatikon muotoisia rakennuksia, niin rakentamisen voisi tehdä vaikkapa alla olevan kuvan tyyliin. Kuvan rakennus on Frankfurtista. Omasta mielestäni tärkeintä on rakentaa niin että rakennuksen korkeus ja leveys ovat sellaisessa suhteessa ettei rakennus näytä liian paksulta. Tornitalo on mielestäni parhaimmillaan silloin kun se näyttää mittasuhteiltaan enintään näin paksulta. Rakennus saisi olla siis mielellään tätä ohuempi.


Toki kuvan rakennus on "korkeahko" Ouluun. Oulun keskustan tornitalossa voisi olla 15-20 kerrosta. Tällaisen luulisi sopivan myös Oulun "valkeaan teemaan".



Kuvan lähde: wikimedia (Opernturm)

[atr]

Kirkkokatu 21.

Törmäsin kesällä Göttingenissä tällaiseen Deutsche Bankin rakennukseen. Minusta samanlainen sopisi mukavasti tuohon Pukumiehen ja H&M:n talojen väliin.

[Iggy.P]

Siihen tuo sopisi ihan hyvin. Olisi tärkeää saada katettu jalkakäytävä koko matkalle Kaupurienkadulta Saaristonkadulle. Nyt paikalla oleva rakennus jättää ikävän aukon ja on muutenkin aika vaatimattoman näköinen.

[sam]

Ei ois paha tuommoinen vähäeleinen pankkitalo. Kaavamuutoksen havainnemateriaalissa olikin ehdotettu jotain vähän vastaavaa.




Mitäs visioisitte korttelin vastakkaiselle puolelle näille kulmille? Mun mielestä ainakin Anttilan talon pysäköintilaitoksineen saisi lanata helevettihin jonkin korkeamman, "kaupunkimaisemman" ja katutasoltaan elävämmän viritelmän tieltä.

[Iggy.P]

Mitäs visioisitte korttelin vastakkaiselle puolelle? Mun mielestä ainakin Anttilan talon pysäköintilaitoksineen saisi lanata helevettihin jonkin korkeamman, "kaupunkimaisemman" ja katutasoltaan elävämmän viritelmän tieltä.

Minusta olisi kaikkein paras jos sekä Anttilan että Tivolin (sinisen pysäkin) korttelit purettaisiin kokonaan. Ainoa rakennus minkä säästäisin olisi vanha paloaseman rakennus. Korttelit voisi yhdistää Saaristonkadun yli. Myös tämä seuraava havainnekuva tulee Saksasta. Koetin löytää vaihtelun vuoksi esimerkin jostakin muusta maasta mutta kun en sopivaa löytänyt niin tämä saa kelvata. Kuvassa on Leipziger Platzin ostoskeskus Berliinistä (käyttämäni esimerkkirakennukset ovat tarkoituksellisen vaatimattomia - omasta mielestäni kuitenkin realistisia).


Tässä on mielestäni sellaista ryhdikkyyttä mitä Oulussa kaivattaisiin. Värejä voisi tosin olla hieman enemmän. Näkymä "Isokadulta" (myös Uusikadun puoli voisi olla tämän tapainen):




Näkymä "Saaristonkadulle":



Saaristonkatu nykyään:


Lähde: http://www.rohmert-medien.de/news/leipz ... 11744.html

[sam]

^ Jotenkin tosi saksalaisen näköistä perusjämäkkää liikerakentamista Tuommoinen selkeä umpikorttelimuuri toimisi paikalle hyvin, sillä Saaristonkatua tultaessa Uusikadun risteys on ydinkeskustan "portti" Laanaojan puistovyöhykkeen jälkeen. Lisäksi Galleria-korttelin ja Technopoliksen 2. vaiheen valmistuttua yhtenäistä katuun kiinni rakennettua julkisivulinjaa olisi Uusikadun varrella melkein kilometrin pätkä Nummikadulta Asemakadulle. Tivolin kortteli (Isokadun puolta lukuun ottamatta) on ehkä räikein esimerkki sisäänvetojen kaupunkikuvaa laimentavasta vaikutuksesta ydinkeskustan alueella. Saaristonkadun ja Uusikadun kulmataloon tehtiin takavuosina mittava julkisivukorjaus, joten sen katoamista lienee turha odotella. Kuitenkin Tivolin edessä olevan aukion päälle voisi helposti rakentaa ilman että olemassa olevia taloja pitäisi edes purkaa.

[Iggy.P]

Tivolin edessä olevan aukion päälle voisi helposti rakentaa ilman että olemassa olevia taloja pitäisi edes purkaa.

Se voisi olla viisasta myös taloudelliselta kannalta ajatellen. On turha purkaa käyttökelpoista. Kortteli on Isokadun puolelta ihan kohtuullisen hyvän näköinen.





Tässä sama näkymä toisesta suunnasta. Rakennusten kivijaloissa on liiketiloja ja rakennukset ovat toisiinsa nähden ulkonäöltään sen verran vaihtelevia ettei näkymä ole liian monotoninen. Mitään kaikkein elävintä Oulua tämä ei ole, mutta lisärakentaminen voisi auttaa siihenkin. Katutila kannattaisi ehkä myös järjestää uudelleen kaventamalla autoille varattua tilaa.

[Tuliniemi]

Vähän wanha uutinen mutta pistetään tännekkin.

Lauri Louekari haluaa Ouluun ihmisen kokoista arkkitehtuuria



Käytännön arkkitehtuurissa on kärjistetysti sanottuna kaksi pääsuuntaa: nukkumalaatikoiden rutiininomainen kokoaminen betonikennostoista ja vanha käsityöllinen rakennustaide.

Oululainen arkkitehti Lauri Louekari edustaa jälkimmäistä modernein luomumaustein.

Esimerkkinä hyvästä kaupunkirakentamisesta hän mainitsee Oulun vanhan kauppahallin, joka on palvellut tehtävässään pitkään ja kauniisti.

”Kauppahalli ei ole korkea eikä suuri. Samalla kaavalla voisi tehdä myös uutta puuarkkitehtuuria, joka sopii kaupungin ja kävelijän mittakaavaan.”

Suisto aukesi

Liikenneinsinööri Mauri Myllylä on Louekarille merkittävin Oulun kaupunkikuvaan vaikuttanut ihminen viime vuosikymmenien aikana. Myllylä aukaisi silloilla Oulujoen suiston ihmisten nähtäväksi ja koettavaksi.

”Nyt on luontevaa ympäröidä suisto elämällä. Saamme siitä kaupungin oman sisäjärven."

Hienoille paikoille vesistön ääreen rakentamisessa on kuitenkin se vaara, että alueesta tulee harvojen ja valittujen etuoikeus.

”Kohteet toteutetaan urakoitsijavetoisesti, jolloin neliöhinnat nousevat korkeiksi, vaikka rakennukset edustavat vain hyvää keskiluokkaa. Vastaavilla summilla voisi saada aikaan todella persoonallistakin jälkeä”, Louekari sanoo.

"Oman kaupungin mahdollisuuksien kehittämisessä on luovuudelle paikka. Nykyhetkeen päivitettyä Oulun koulua edustaa esimerkiksi Pikisaaren uusien kortteleiden sisäpihan puoli, joka on pohjoisen puukaupungin pihamiljöön uusi tulkinta.”

Kodikas pikkukaupunki

Oulu on luonteeltaan kodikas pikkukaupunki, jota ei saa muutamalla tornitalolla miksikään muutettua.

”Se, mikä täällä on omaperäistä, arvokasta ja kehittämisen väärtiä, löytyy ihan jostakin muualta kuin eritasorampeista ja tornitaloista”, Louekari pohtii.

”Vanhana oulunkoululaisena näen asiat niin, että tärkeintä arkkitehtuurissa on kulttuurillisen itsenäisyyden tunne. Sillä saamme jotakin aikaan, olipa tyylisuunta mikä tahansa.”

Lue lisää 06.11.2013 Kalevasta.

Olen samaa mieltä siinä että Ouluun voisi rakentaa lisää vähän sympaattisempia, ja omaperäisempää, puuarkkitehtuuria. En tosin ymmärrä miksi Oulu halutaan pitää pikkukaupunkina: jos Oulu ei kehity niin on avain turha houkutella uusia asukkaita ja yrityksiä. Pelkään että tämänkaltaisten asenteiden vuoksi Oulu voi taantua vanhusten kyläksi. Lisäksi tornitalot ja "ihmisen kokoinen arkkitehtuuri" eivät sulje toisiaan pois: tornit voidaan rakentaa keskustaan ja puuarkkitehtuuria voidaan rakentaa omille alueilleen, esimerkiksi suiston ympäristöön.

[RV]

Myös näitä näkymiä voisi käyttää esikuvina. Pointtina lähinnä se, että katunäkymän olisi hyvä olla mieluummin tällainen vaihteleva kuin monotonisen yksitoikkoinen:





(Kuvat on Berliinistä)

Juuri tällaisesta "ihmisen kokoisesta" arkkitehtuurista minä en yhtään pidä. Todella pliisun näköistä. Oulu on vajaan 300 000 asukkaan alueen keskus. Ruvetaanko seuraavaksi vaatimaan Mount Everestiä madallettavaksi "ihmisen kokoiseksi"?

[Kantti]

Ruvetaanko seuraavaksi vaatimaan Mount Everestiä madallettavaksi "ihmisen kokoiseksi"?

Mikä rinnastus tuo tuollainen oli?

Erittäin vivahteikasta ja kiinnostavaa katukuvaa joka varmasti sopisi Ouluun erinomaisesta (miksei Turkuunkin) ja josta moni oululainen luultavasti pitäisi aikaisempiin, ja nykyisiinkin elementtihirmuihin verrattuna