[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.
Mikä on Taloforum?
Apu kirjoitti: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto pimitti itämetroon liittyviä laskelmia?Jos ksv:llä on pakko tehdä metroilla Helsingistä MEGAMETROPOLI niin värjätkää U- ja M-juna oranssiksi.
Laskelmien perusteella itämetroa voi verrata toiseen vaihtoehtoon, pikaraitiotiehen, joka paljastuu metroa halvemmaksi, tehokkaammaksi ja houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi.
Helsinki, Vantaa ja Sipoo kaavailevat jättimäistä 50 000 – 80 000 ihmisen asuinaluetta Helsingin itäpuolelle. Sitä varten ollaan toteuttamassa pikavauhdilla itämetroa Helsingistä Sipooseen.
Keskeinen osa suunnitelmaa on Helsingin itäpuolella sijaitseva Östersundomin alue, jossa asuu suunnitelmien mukaan tulevaisuudessa lähes 50 000 ihmistä.
Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi viime viikolla kokouksessaan niin sanotun Östersundomin työohjelman, joka tarkoittaa suunnitelmaa siitä kuinka alue tullaan kaavoittamaan. Vasta hyväksymisen jälkeen on paljastunut, että kaupunkisuunnitteluvirasto on jättänyt esittämättä lautakunnan poliitikoille kaksi keskeistä selvitystä, joiden laskelmat vaikuttavat oleellisesti käsitykseen metron kannattavuudesta. Nämä selvitykset ovat metron esiselvitys ja raitiotien esiselvitys. Selvitysten päivämääristä näkee, että ne ovat valmistuneet jo tämän vuoden helmikuussa.
Apu tavoitti kolme kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsentä. Heistä kukaan ei ollut nähnyt selvityksiä päätöstä tehdessään. Selvitykset ilmestyivät Helsingin kaupungin sivuille vasta eilen – sen jälkeen, kun kaupunkisuunnittelulautakunta oli jo tehnyt tärkeän päätöksensä.
Lautakunnan hyväksymä Östersundomin työohjelma on merkittävä askel kohti metroa. Siinä lukee esimerkiksi (sivulla kuusi): ”Alueen joukkoliikenteen perusratkaisuna tulee olemaan metro”.
Lautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara (vihr) on hyvin hämmentynyt siitä, että kaupunkisuunnitteluvirasto ei toimittanut lautakunnalle kahta keskeistä selvitystä.
- Olen pitänyt metroa lähtökohtaisesti parempana, Soininvaara sanoo Avulle.
Mielikuva muuttui oleellisesti, kun hän sai nähdäkseen laskelmat.
- Tämä asia ei nyt näytäkään olevan ihan yksinkertainen.
- Nämä raportit olisi pitänyt esitellä lautakunnalle kyllä aikaisemmin, Soininvaara toteaa.
Raporteista selviää esimerkiksi, että metro on huomattavasti pikaraitiotietä kalliimpi vaihtoehto. Sen hintahaarukka on 430-543 miljoonaa euroa. Pikaraitiotien hinta tulisi olemaan 80-112 miljoonaa euroa.
Lisäksi pikaraitiotie olisi raporttien mukaan houkuttelevampi vaihtoehto kuin metro. Tämä perustuu joukkoliikennearvioihin.
Jos alueelle rakennetaan metro, 30-32 prosenttia asukkaista saadaan käyttämään joukkoliikennettä, kertovat selvitykset. Jos alueelle rakennetaan pikaraitiotie, joukkoliikennettä tulee käyttämään 37-39 prosenttia asukkaista, sanotaan selvityksissä.
Pikaraitiotie on siis Helsingin kaupungin omien selvitysten perusteella metroa halvempi ja houkuttelevampi joukkoliikennevaihtoehto – mutta näitä selvityksiä ei ole annettu päätöksiä tekeville poliitikoille nähtäväksi.
Osmo Soininvaara, eikö tämä paperi juuri linjaa sen, mihin kaavoittajat tulevat jatkossa nojaamaan?
- No se on kaavoittajan oma ehdotus, että näin menetellään. Että kyllä.
- On suht’ hämmentävää, että nämä laskelmat tulivat tietoisuuteen vasta nyt.
Toisaalta Soininvaara myöntää, että myös lautakunnan olisi pitänyt olla asiassa tarkempi.
- Tämähän ei vielä ole mikään investointipäätös, mutta tietysti siihen olisi ehkä pitänyt puuttua lautakunnassa enemmän.
Kuka jätti esittelemättä nämä paperit lautakunnalle?
- No tämän asian on esitellyt meille virastopäällikkö. Soita hänelle, Soininvaara tokaisee.
Apu ei vielä ole tavoittanut Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston päällikköä Tuomas Rajajärveä kommentoimaan asiaa. Helsingin Sanomissa (3.9.) Rajajärvi kiistää pimityksen.
Viime vuosina Euroopassa on rakennettu uusia pikaraitiotiereittejä esimerkiksi Saksaan ja Ranskaan, jossa on jo kymmeniä pikaraitiotiekaupunkeja.
Ruoholahden metrotunnelin louhinta on valmis - työntekijät juhlivat tervajaisia
Ruoholahden metrotunneli on louhittu. Tuoreen tunnelin tervajaisia vietettiin tänään syvällä Ruoholahden tunnelissa. Työntekijöiden kunniaksi järjestettyyn juhlaan osallistui yli sata tunnelin tekijää ja suunnittelijaa.http://www.lansimetro.fi/fi/component/content/620/2
Perinteen mukaan tervajaisia vietetään, kun tunneliurakka on louhittu syvimpään kohtaansa. Ruoholahden tunnelin osalta lakikohta saavutettiin eilen - lähes 50 metriä merenpinnan alapuolella - kun metrotunnelilouhinnat ylsivät Salmisaaressa meren rantaan.
Länsimetron rakentaminen alkoi Ruoholahdesta marraskuussa 2009. Urakoitsijaksi valittu Lemminkäinen Infra Oy ampui ensimmäisen avopaukun tammikuussa 2010. Noin 300 metriä pitkä työtunneli saatiin valmiiksi kesän alussa 2010. Metrotunnelilouhinnat alkoivat heinäkuussa. Kahdeksan kuukauden aikana Ruoholahden metroaseman ja Salmisaaren rannan väliin louhittiin kaksi 750 metrin pituista metrotunnelia. Urakkaan kuuluu vielä pystykuilun louhinta ja tunnelien vahvistaminen, jotka valmistuvat toukokuussa 2011.
Teknisesti vaativa urakka
Teknisesti Ruoholahti-Salmisaari välinen tunneliurakka oli vaativa, koska puolet louhinnasta tehtiin toimivan metron vaikutusalueella. Alueella risteilee myös muuta tunneliverkostoa.
- Työt tehtiin huolellisesti vaativissa kaupunkiolosuhteissa eikä häiriöitä aiheutunut metroliikenteelle, Länsimetron toimitusjohtaja Matti Kokkinen kiitti urakoitsijaa avajaissanoissaan.
Tunnelilouhinnat jatkuvat Ruoholahden tunnelin kautta Lauttasaarensalmen alitse kesäkuussa. Merenalituksen louhii YIT Rakennus Oy.
Ruoholahdesta Matinkylään louhitaan kaksi rinnakkaista 13,9 kilometrin pituista tunnelia, jolloin metrotunnelia tehdään lähes 28 kilometriä. Louhinnat valmistuvat vuonna 2013. Louhintojen jälkeen alkavat välittömästi asemien rakennusurakat, joista ensimmäiset asemaurakat käynnistyvät jo vuoden 2012 puolella. Tämän jälkeen on vuorossa rataurakka ja automaattimetron asennus ja testaus. Länsimetro valmistuu vuoden 2015 lopulla.
Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan länsimetron valmistuminen uhkaa jälleen myöhästyä. Nykyisen, virallisen aikataulun mukaan junan on määrä päästä raiteille vuoden 2015 loppupuolella. HS:n tietojen mukaan metron valmistumisaikataulu voi lykkääntyä vuodelle 2017.
Vielä vuonna 2007 metron uumoiltiin aloittavan liikennöinnin Helsingin Ruoholahdesta Espoon Matinkylään jo loppuvuodesta 2012. Sittemmin esimerkiksi kaavoista tehdyt valitukset ovat lykänneet hankkeen aikataulua.
Länsimetro Oy:n hallituksen mukaan vuodesta 2015 pidetään kuitenkin kiinni.
"Aikataulussa pysytään, se on tahtoasia", yhtiön hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko sanoo.
HS:n tietojen mukaan hanketta Helsingin osalta valvovassa HKR-rakennuttajassa olisi kuitenkin esitetty työsuunnitelmia ja aikatauluja kohtaan rankkaa kritiikkiä: virastossa hanketta ei pidetä kaikilta osin realistisena ja töiden jaksotusta pidetään osin mahdottomana.
Myös kustannusten pelätään HS:n tietojen mukaan karkaavan nyt arvioiduista 716 miljoonasta eurosta. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että toinen pääkaupunkiseudun suurista raidehankkeista, Kehäradan louhinta, kuumentaa louhintamarkkinoita ja sitä kautta nostaa sitä kautta urakoiden hintaa.
Länsiväylä kirjoitti:Hyvä jos tämä aikataulu pitää. Aika monta torniprojektia on myös kiinni näistä raiteista.
Länsimetron aikataulu pitää – juna kulkee syksyllä 2015
Länsimetron rakentamisaikataulu ei kevään kuluessa ole muuttunut suunnitellusta. Aikanaan metron hahmoteltiin valmistuvan syksyllä 2015, eivätkä esimerkiksi Kehäradan työt näytä vaikuttavan Länsimetron valmistumiseen.
– Louhintatyöt ovat edenneet hyvällä tavalla. Vaikuttaa siltä, että markkinatilanne on meille suotuisa, niinpä nyt on kyse aidosta kilpailusta, kertoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen.
– Kehäradan louhintatyöt eivät kuitenkaan kilpaile Länsimetron kanssa, päinvastoin. Kun Kehäradan urakoitsijat vapautuvat, he ovat löytäneet tiensä aika mukavasti meidän suuntaamme. Nyt louhintatöihin on tarjolla hyvin harjaantunutta väkeä, Kokkinen sanoo.
Parhaillaan työn alla on Länsimetron varrella useitakin työtunneleita, jotka valmistuvat ripeästi. Nämä työvaiheet on aikanaan kilpailutettu ja nyt on se aika, jolloin urakoitsijat vaihtuvat.
– Esimerkiksi Otaniemessä YIT:n urakkaa jatkaa SRV Rakennus, mainitsee Kokkinen.
Hänen mukaansa etukäteen pelätty rekkasirkus ei ole toteutunut kauhukuvitelmien kaltaisena.
– Vaikka joku haluaisikin, että louhintapaikalta vietäisiin kiviainesta hurjaa vauhtia, ei siellä millään synny mitään rekkarallia, korostaa Kokkinen.
Hän arvioi, että etenkin Länsimetron louhintatöiden alkuvaiheessa syntynyt tärinä on kirvoittanut espoolaisia esittämään töiden etenemisestä omia kannanottoja.
– Ajan mittaan tulevien metroasemien ympäristössä järjestetään erilaisia asukastapahtumia. Tällainen on muun muassa ensi kuussa pidettävä tilaisuus Urheilupuistossa, kertoo
omakaupunki.hs.fi kirjoitti: Siilitien metroasemalle aurinkopaneeleja 2013
Siilitien metroasema uusitaan ekotehokkaaseen kuntoon vuoteen 2013 mennessä. Noin neljännes aseman sähköntarpeesta aiotaan tuottaa katosrakenteisiin asennettavien aurinkopaneeleiden avulla.
Valaistuksessa puolestaan käytetään led-valaisimia kustannusten säästämiseksi.
Aseman ulkoseiniin rakennetaan kivikoriseinää, jonka kiviaines saadaan mahdollisesti länsimetron tunnelilouhoksesta
Siilitien asema tulee olemaaan tiettävästi ensimmäinen aurinkovoimaa hyödyntävä julkisen liikenteen odotustila Suomessa. Aseman materiaalivalinnoissa pyritään huomioimaan kierrätettävyys.
"Aurinkokennoelementit sijoitettaisiin katoksen eteläpuolelle. Katoksesta energia johdetaan aseman teknisen tilan varausjärjestelmään, joka syöttää energian aseman verkkoon", HKL:n rakennuttajapäällikkö Timo Juolevi kuvailee.
Lisäksi Siilitien mainos- ja matkustajainformaatiojärjestelmät toimisivat uusiutuvan aurinkoenergian avulla. Aseman energiankulutuksesta aiotaan tiedottaa matkustajille monitoreilla.
Pelkän päivänpaisteen varassa asema ei silti elä.
"Jos kuukauteen ei paista, se ei tarkoita että asema olisi pimeänä. Silloin käytetään normaalisähköä", Juolevi sanoo.
Laituritasolle saadaan runsaasti luonnonvaloa kattoikkunoista ja läpikuultavasta kierrätyslasiseinästä.
Urakka alkaa syksyllä. Rakennussuunnitelman kustannusarvio on 11 miljoonaa euroa.
Asema pyritään pitämään avoinna matkustajille koko korjausurakan ajan. Esimerkiksi vanha asemakatos puretaan vasta kun aurinkopaneelein varustettu uusi asemakatos on kohonnut sen päälle.
Kunnostuksessa pyritään ottamaan opiksi Kulosaaren asemaurakan kömmähdyksistä. Pahoin myöhästyneen remontin vuoksi Kulosaari on pysynyt suljettuna metromatkustajilta kohta jo vuoden.
Vartti kirjoitti:
Espoo vauhdittaisi rahalla kaupunkirataa ja metroa
Espoon Leppävaaran ja Espoon keskuksen välisen junaradan kunnostus nykyistä tiheämmälle liikenteelle saa espoolaiset päättäjät kaivamaan kuvettaan. He pelkäävät, että Espoon kaupunkirata on jäämässä Helsingin Pisara-radan jalkoihin.
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Martti Merra arvioi, että omien rahojen käytölle on laaja poliittinen yhteisymmärrys.
- Me olemme valmiita aloittamaan, jos hanke vain saadaan siten nopeammin liikkeelle. Rataosuus on jo niin tukkoinen, ettei sille saada lisää matkustajia, koska sen imukyky on täysin käytössä, Merra summaa.
Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Tiina Elo on aivan samoilla linjoilla.
- Olemme erittäin samaa mieltä. Espoon pitäisi olla yhtä valmis rahoittamaan etukäteen raidehankkeita kuin moottoriteitäkin, Elo sanoo.
Poliitikkojen katse on valtion ja seudun kuntien yhteisessä aiesopimuksessa, joka ohjaa väylähankkeita. Aiesopimus on määrä allekirjoittaa huhtikuussa, kun valtion budjetin kehysriihi on käsitelty ja liikennepoliittinen selonteko viety eduskuntaan.
- Ennen aiesopimusta ei ole mitään varmaa paperilla, joten me odotamme sitä ennen kuin ryhdytään oikeasti töihin, Merra sanoo.
Kaupunkiradan kulut puoliksi
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko muistuttaa, että kaupunkiradan noin parin sadan miljoonan kuluista kaupunki maksaa karkeasti puolet ja valtio puolet.
- Suostuisimme siihen, että lähdetään liikkeelle meidän rahoilla, ja valtion rahat otetaan käyttöön loppupäässä. Sama pätee Länsimetron jatkoonkin. Molempien hankkeiden kanssa kannattaisi lähteä liikkeelle nyt.
Liikenneviraston suunnitteluyksikön päällikkö Jussi Lindberg toppuuttelee espoolaisia, sillä kaupunkiradan ratasuunnitelman teko on vasta alkamassa. Kaikkine vaiheineen suunnitteluun menee kolme vuotta.
- Liikennevirastolle Pisara-rata on tärkein hanke tällä hetkellä. Myös sen ratasuunnitelman teko on alkamassa, Lindberg sanoo.
Janne_H kirjoitti:Hyvä ettei ainakaan Espoo meinaa jarrutella alueen tärkeitä ratahankkeita.Jos nyt uskotaan että nämä ovat tärkeitä ratahankkeita niin kyllä Espoo sitä länsimetroa on jarruttanut ainakin sen 30 vuotta. Kaupunkirata on sentään ihan järkevä ja halvahko, mutta siinäkin Espoon tulisi sitten oikeasti sitoutua siihen, että kaavoitetaan vain ja ainoastaan raiteiden varsille. Jotenkin se helsinkiläinen suuruudenhulluus on levinnyt naapurikuntiin. Vain yksi asia on ilmeisesti mahdottomuus: eli raidejokeri.
Clepe kirjoitti:Kaupunkiradan varrelle on jo kaavoitettu paljon, esimerkiksi Espoon keskukseen ja Kauklahteen. Mutta on niille kahdelle lisäraiteelle tarvetta jo nykyisessä tilanteessa. Rata on jo aivan maksimi käytössään välillä Kirkkonummi-Helsinki. Suuri ongelma on myös että kaukojunat menevät aina lähijunien edelle, ja kun käytössä on vain yksi raide suuntaansa, niin ongelmia syntyy toistuvasti.Janne_H kirjoitti:Hyvä ettei ainakaan Espoo meinaa jarrutella alueen tärkeitä ratahankkeita.Jos nyt uskotaan että nämä ovat tärkeitä ratahankkeita niin kyllä Espoo sitä länsimetroa on jarruttanut ainakin sen 30 vuotta. Kaupunkirata on sentään ihan järkevä ja halvahko, mutta siinäkin Espoon tulisi sitten oikeasti sitoutua siihen, että kaavoitetaan vain ja ainoastaan raiteiden varsille. Jotenkin se helsinkiläinen suuruudenhulluus on levinnyt naapurikuntiin. Vain yksi asia on ilmeisesti mahdottomuus: eli raidejokeri.
