Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
tekijänä Dietrich
#71187
Toki, mutta vielä halvemmaksi (ilmaiseksi) Ylöjärvelle tulisi venailla valtion maksamaa kaksoisraidetta joka varmasti tulee jossain vaiheessa. Mikään pakko tai kiire Ylöjärven ei ole vaihtaa kiskoille busseista jotka pelaavat seuduilla hyvin. Taitaa tosin olla myös kaavoituskysymys. Nokia-Tesoma-Tre kun vain saisi käyttöön lähijunille, Tesomasta menis varmaan 10min junalla asemalle.

Vetävätköhän metrot Helsingissä 100km/h, tai edes 80km/h. Metron keskinopeushan on 35-40km/h luokkaa. Joka tapauksessa, näkisin että 70km/h riittää Tampereelle varsin hyvin, jopa valtaväylälle, kunhan kiihtyvyys on kunnossa. Sen verran lähekkäin pysäkit ovat. Keskinopeus kun on vain 22km/h, toki voittaa Helsingin museoratikan, mutta häviää esim. iänvanhalle Göteborgin ratikalle. Neljä pysäkkiä Hämeenkadulla hidastavat liikaa.
Avatar
tekijänä arkkinikkari
#71188
Raitiovaunun kiihtyvyyttä rajoittaa lähinnä matkustusmukavuus. Seisten pitäisi pysyä pystyssä. Esimerkiksi Helsingin uudet spårat ovat käsittääkseni mäkisen maaston vaatimusten vuoksi niin ylitehokkaita, että kiihtyvyys tasaisella voisi haluttaessa olla melkein mitä vain. Mutta silloin tosiaan lentäisi mummot kaaressa.
Avatar
tekijänä henkka
#71191
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmia ratikkaan liittyen ja ratikan reittiä täydentämään.
tampere.fi kirjoitti:Raitiotiehen liittyvä asemakaavoitus alkaa Hallilassa ja Hervannassa
Asemakaavan nro 8600 tavoitteena on raitiotien varikon rakentaminen Hervanta–Ruskon teollisuusalueelle. Varikko sijaitsee Hervannantien, Kauhakorvenkadun ja Niittyhaankadun välisellä alueella ja liittyy raitiotien runkolinjaan Hermiankadun kautta kulkevalla haaralla. Tällä hetkellä alue on rakentamatonta metsää, kallioita ja peltoa.

Asemakaava nro 8601 käsittää raitiotien sähkönsyöttöaseman Arkkitehdinkadun ja Insinöörinkadun risteykseen. Syöttöasemaa varten tarvitaan uusi rakennus, jonka kerrosala on noin 80 metriä ja korkeus 5 metriä. Koko raitiotielinjalle on suunniteltu yhteensä 13 sähkönsyöttöasemaa.

Asemakaavan nro 8604 tavoitteena on kehittää Hallilan asuinaluetta kaupunkimaisena ympäristönä tehokkaan joukkoliikenteen ja raitiotielinjan varrella. Täydennysrakentaminen sijoittuu Vackerinpuistoon raitiotien pysäkin ympäristöön. Alueesta tavoitellaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoista, viihtyisää ja kaupunkirakenteen solmukohdan muodostavaa kokonaisuutta. Täydennysrakentamisella tuetaan alueen nykyisiä palveluita ja kehitetään asuin- ja palvelurakentamista monipuolisemmaksi. Asemakaavan toisena keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa raitiotielinjan rakentaminen Hervannan valtaväylän yhteyteen.
http://www.tampere.fi/tampereinfo/viest ... gAoDk.html

8600: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8600
8601: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8601
8604: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8604
Avatar
tekijänä 16valve
#71715
Aamulehti kirjoitti:Ratikkareitti määrää puolet asuntojen paikoista Tampereella

Tampereen kaupunkiseudun kasvua ohjataan kiskojen vaikutusalueille. Rakennesuunnitelmassa varaudutaan 110 000 lisäasukkaaseen.

Tampereen kaupunkiseudun kunnat pyrkivät ensisijaisesti tiivistämään nykyistä yhdyskuntarakennetta ja vasta sen jälkeen laajenemaan reunoille. Väkimäärän ennakoidaan kasvavan nykyistä tahtia, mikä tietää 25 vuodessa noin 110 000 asukasta lisää. Siitä yli puolet tulisi Tampereelle. Uusia asuntoja tarvitaan yhteensä 91 000. Se merkitsee nykyistä hieman suurempaa, noin 3 200 asunnon rakentamistahtia vuodessa. Vuoteen 2040 ulottuvassa uudessa rakennesuunnitelmassa puolet uusista asunnoista tukeutuu raitiotiehen ja viidesosa lähijunaan.
Ratikkalinja Tampereen keskustasta Hervantaan valmistuisi vuoden 2020 loppuun mennessä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana ratikkakiskoja jatkettaisiin keskustasta Lentävänniemeen, keskustasta Taysin alueelle ja edelleen Koilliskeskukseen sekä keskustasta Hatanpäälle. Vuoden 2040 loppuun mennessä uusia ratikkalinjoja rakennettaisiin Hatanpäältä Pirkkalan keskustaan, Lielahdesta Ylöjärvelle ja Hervannasta Hervantajärvelle. Sen jälkeen voitaisiin jatkaa vielä Hatanpäältä Lakalaivan kautta Vuorekseen, Koilliskeskuksesta Kangasalan suuntaan ja Pirkkalan keskustasta lentoasemalle. Sen sijaan Ojala-Lamminrahkan uuden kaupunginosan liikennöinti perustuu rakennesuunnitelmassa busseihin.

Lähijunaliikennettä halutaan kehittää Lempäälän ja Nokian suuntiin kulkemaan tunnin välein vuoteen 2030 mennessä ja puolen tunnin välein 2040 jälkeen. Tesomalle tulisi vuoteen 2030 mennessä oma seisake. Seuraavan kymmenen vuoden aikana lähijunat alkaisivat pysähtyä myös Harjuniityssä, Kalkussa ja mahdollisesti myös Amurissa ja Hyhkyssä. Tampereen kaupunkiseutu on pääkaupungista lähtevän kasvukäytävän pohjoispää. Siksi seudun kasvua ohjataan aiempaa enemmän etelän suuntaan. Härmälästä, Partolasta ja Lakalaivasta on muodostettu uusi aluekeskus, jossa Lakalaivassa olisi myös kauko- ja lähijunajunaliikenteen juna-asema. Lähijunien seisakkeita tulisi myös Sääksjärvelle, Rantaperkiöön, Kuljuun ja Hakkariin. Oriveden suunnan taajamajunaliikenne halutaan kaksinkertaistaa. Uusia seisakkeita tulisi Vuohenojalle, Hankkioon, Vatialaan ja Ruutanaan.

Asuntorakentamisesta valtaosa sijoittuu keskuksiin ja niiden nauhamaisten välien tiivistämiseen. Uudet asuinalueet taas painottuvat seudun itäosaan. Keskukset ovat myös tärkeimpiä työpaikka-alueita. Tietointensiivisiä osaamiskeskittymiä ovat Hervannan ja Kaupin kampuksen lisäksi muun muassa Kolmenkulman alue ja Tarastenjärven alueet. Uusia yritysalueita on sijoitettu muun muassa kolmostien oikaisun varrelle Lempäälästä Pirkkalaan. Rakennesuunnitelman tavoitteena on mahdollistaa jopa 70 000 uuden työpaikan sijoittuminen Tampereen kaupunkiseudulle.

Liikenneväylät Tampereen seudulla vuonna 2040 (PDF):
http://www2.aamulehti.fi/extrakuvat/ratikkakartta.pdf

Tähtäimessä vuosi 2040

- Rakennesuunnitelma 2040 on Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan yhteinen näkemys siitä, mihin kasvavan alueen väestönkasvu, työpaikat, liikenne ja palvelut sijoittuvat seuraavan 25 vuoden aikana.
- Asiakirja ohjaa askeleittain yhdyskuntarakenteen kehitystä. Kuntien tulee ottaa se huomioon kaavoituksessa.
- Suunnitelmaa voidaan tarpeen mukaan päivittää. Edellinen laadittiin 2010.
- Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus hyväksyi rakennesuunnitelman joulukuussa. Se menee seuraavaksi kuntien hallitusten ja valtuustojen hyväksyttäväksi.
- Pirkkalan kunnanhallitus käsitteli sitä jo maanantaina ja esittää valtuustolle sen hyväksymistä.

Keskukset
Rakennesuunnitelman palveluverkko muodostuu seuraavista keskuksista.
Seutukeskus: Tampere.
Aluekeskukset: Hervanta, Härmälä-Partola-Lakalaiva, Kangasala, Koilliskeskus, Lempäälä, Lentola, Lielahti, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Sääksjärvi, Tesoma ja Ylöjärvi.
Lähipalvelukeskukset: Hakkari-Moisio, Harjuniitty, Kaukajärvi, Kulju, Metsäkylä, Mäkkylä-Teivaala, Ojala-Lamminrahka, Siivikkala, Siuro, Suorama, Vesilahden kirkonkylä ja Vuores.

Lisää edullisia vuokra-asuntoja

Tampereen kaupunkiseudulle houkutellaan lisää asukkaita myös kohtuuhintaisella vuokra-asuntotuotannolla. Rakennesuunnitelman tavoitteena on, että uusista asunnoista kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on noin 25–26 prosenttia. Eniten niitä halutaan Tampereelle. Peräti 30 prosenttia Tampereelle rakennettavista uusista asunnoista tulisi olla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla, Ylöjärvellä ja Pirkkalassa asuntotyypin osuus tulisi nostaa 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Välitavoite vuoteen 2020 mennessä on 17 prosenttia. Tämä tietää vuokra-asuntojen rakentamisen lisäämistä etenkin Kangasalla ja Pirkkalassa.
- Kun keskukset vahvistuvat ja joukkoliikenne kehittyy, edellytykset ottaa vastaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja paranevat, sanoo seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki. Orivedellä niiden tavoiteosuus on kymmenen prosenttia ja Vesilahdessa viisi prosenttia.
http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/11949 ... eella.html
tekijänä pallo
#71718
16valve kirjoitti:
Aamulehti kirjoitti: Vuoden 2040 loppuun mennessä...
Hyvä että Tampereella pyritään "perinteitä kunnioittaen" nopeaan ja dynaamiseen kehitykseen. Tämäkin projekti aloitettiin muistaakseni kun olin ala-asteella ja kohtahan olenkin keski-iässä. Tuurilla pääsen vielä sinivalkoisen ratikan kyytiin elämäni aikana. Oikeasti naurettavaa pelleilyä. Tesoman seisake 2030 WTF??? Tuo pitäisi olla jo, eikä ole mikään mahdoton projekti! (Tänne rakennetaan hitto vieköön kehämoottoriteitä ja isoja autotunneleita ja joku onneton seisake on lähes mahdottomuus..) Jokaisen lentoaseman elinehtona pitämäni raideliikenneyhteys saataneen aikaiseksi joskus 2100-luvulla. Tai ainakin hankesuunnitelma. Tai selvityspyynnöt. Tai lausuntokierros. Tai kaavaluonnos. Tai rakennusluvan ennakkopäätös.

Muutan ihan just Tukholmaan ja haen Viron kansallisuutta.. :smt028
tekijänä erk75
#71720
pallo kirjoitti:
16valve kirjoitti:
Aamulehti kirjoitti: Vuoden 2040 loppuun mennessä...
Hyvä että Tampereella pyritään "perinteitä kunnioittaen" nopeaan ja dynaamiseen kehitykseen. Tämäkin projekti aloitettiin muistaakseni kun olin ala-asteella ja kohtahan olenkin keski-iässä. Tuurilla pääsen vielä sinivalkoisen ratikan kyytiin elämäni aikana. Oikeasti naurettavaa pelleilyä. Tesoman seisake 2030 WTF??? Tuo pitäisi olla jo, eikä ole mikään mahdoton projekti! (Tänne rakennetaan hitto vieköön kehämoottoriteitä ja isoja autotunneleita ja joku onneton seisake on lähes mahdottomuus..) Jokaisen lentoaseman elinehtona pitämäni raideliikenneyhteys saataneen aikaiseksi joskus 2100-luvulla. Tai ainakin hankesuunnitelma. Tai selvityspyynnöt. Tai lausuntokierros. Tai kaavaluonnos. Tai rakennusluvan ennakkopäätös.

Muutan ihan just Tukholmaan ja haen Viron kansallisuutta.. :smt028
En voisi olla kovin paljon enempää samaa mieltä nimimerkki pallon kanssa asiasta!

Juuri ennen lamaan syöksymistä, vuoden 1990 keväällä oli Aamulehden aprillipilana koko sivun juttu vuodelle 2030 saakka ulottuvasta, vähän vastaavanlasesta suunnitelmasta kuin mikä nyt esiteltiin. Mietin tuolloin, että olisin jo aika vanha kun nuo suunnitelmat toteutuvat. No sehän oli aprillipilaa..

..niinkuin nämä kaikki muutkin kehityssuunnitelmat tuntuvat olevan, pois lukien moottoriteiden rakentaminen.

"Ratikkalinja Tampereen keskustasta Hervantaan valmistuisi vuoden 2020 loppuun mennessä" => no mites senkin aikajänne on jälleen venynyt loppupäästä? JOS rakentamispäätös todella tehtäisiin 2016 kesällä, eikö niitä kiskoja saada katuun alle neljässä vuodessa!?

Siis oikeasti: tunkekaa vuosien 20x0 -suunnitelmat hanuriinne ja aloittakaa edes jostakin, niin joskus voisi tulla jotakin valmistakin! :smt021 Enpä olisi aikanaan uskonut, että Horny valmistuu vuosia ennen ensimmäistäkään raiteilla kulkevaa lähiliikenteen joukkoliikennevälinettä Tampereen seudulla.
tekijänä hmikko
#71722
erk75 kirjoitti: Juuri ennen lamaan syöksymistä, vuoden 1990 keväällä oli Aamulehden aprillipilana koko sivun juttu vuodelle 2030 saakka ulottuvasta, vähän vastaavanlasesta suunnitelmasta kuin mikä nyt esiteltiin. Mietin tuolloin, että olisin jo aika vanha kun nuo suunnitelmat toteutuvat. No sehän oli aprillipilaa..
Sinänsä ei ole mielestäni kovin ihmeellistä, että 80- ja 90-lukujen suunnitelmat eivät johtaneet mihinkään. Silloinhan yks sun toinen esitti tasaisin väliajoin Helsinginkin raitioliikenteen lakkauttamista, ja virka-asemissa olevista moni edelleen näki ratikat vanhentuneena tekniikkana, joka on vaan autojen tiellä. Keski-Euroopassa ja myös Pohjois-Amerikassa oli jo käynnissa erilaisten ns. pikaraitioteiden ja light rail -systeemeiden uusi tuleminen, mutta täällä se missattiin varsin täydellisesti. Keskeisin esimerkki tietysti Raide-Jokeri, joka mainittiin suunnitelmissa 90-luvun alussa, ja toteutettiin bussina vasta 2003. Tässä kohtaa vissiin kehitys alkoi erota Ruotsista, missä Tukholman vastaava (mutta reitin pinnanmuotojen takia paljon kalliimpi) Tvärbanan alkoi liikennöidä ratikkana vuonna 2000. Missään pohjoismaissa ei avattu uusia raitiotiejärjestelmiä pienemmissä kaupungeissa ennen Bergenin järjestelmää vuonna 2010. Nythän Tanskassa on rakenteilla useampia.

Neljä vuotta rakentamiseen ei kuulosta minusta mitenkään poikkeukselliselta. Bergenissä aikaa meni ensimmäiseen vaiheeseen sen verran, tosin siellä tehtiin vissiin tunneliakin sun muuta. Myös Tvärbananin vaiheita on rakennettu varsin hartaasti, ja Tukholmassa operaattori esitti koko radan laittamista kiinni puoleksi vuodeksi liikenteenohjausjärjestelmän uusimista varten. Toteutunut katkos ei sitten tainnut olla ihan niin pitkä (vrt. esim. Helsingin metro ja moni muu, jossa homma hoidettiin enimmäkseen liikennettä katkaisematta).
tekijänä pallo
#71734
Tänään lyötiin Aamulehdessä lisää vettä myllyyn tyrmäämällä amurin ja hyhkyn seisakkeet tarpeettomina ja hankalina lähijunaliikenteen kannalta. Siis eikö toimivan julkisen liikenteen järjestelmän ytimessä ole nimenomaan vaihtoliikenne ja kattava asemaverkko? Entä jos tesoma-Nokia akselin porukka on menossa lielahteen tai ylöjärvelle - vaihto rautatieasemalla pikaraippaan Hyhkyn aseman sijaan? Just joo.. Särkänniemen ja amurin alue ei ansaitse omaa asemaa? Johan tuo olisi kaukoliikenteellekin iso voitto kun vaikkapa Seinäjoen koululaiset voisivat hypätä amurissa junasta ja kävellä suoraan huvipuistoon, puhumattakaan länsi-Tamperelaisista! Ja älkää edes aloittako hyvistä moottoritieyhteyksistä.

Minulle henkilökohtaisesti ei perustella yhtään hanketta tai sen torppaamista Suomessa tilanpuutteella. Tokioonkin näitä meinaan rakennetaan ja siellä ei ole lainkaan rakentamatonta tilaa keskustassa (tai noh, mikä se keisarin palatsi nyt on). Kaikki on kiinni omasta halusta. Kuinka uskomattoman helvetisti tuo ratikkakin on syönyt rahaa suunnitteluaikana (vai viivyttelyaikana) pelkästään virkamiesten palkkoina? Veikkanpa että alkuperäinen hinta koko hankkeelle on voitu jo ylittääkin...
Avatar
tekijänä 16valve
#71735
pallo kirjoitti:Tänään lyötiin Aamulehdessä lisää vettä myllyyn tyrmäämällä amurin ja hyhkyn seisakkeet tarpeettomina ja hankalina lähijunaliikenteen kannalta...
Tässä vielä tämä pallon mainitsema Aamulehden julkaisu:
Aamulehti kirjoitti:Amuriin ja Hyhkyyn ei tule seisaketta

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa ehdotettu lähijunaliikenteen kehittäminen ei voi kokonaan toteutua.
– Rataverkon kapasiteetti ei mahdollista Tampereella Amurin seisaketta eikä Hyhkyyn kaavailtua Sellun seisaketta, sanoo Liikenneviraston liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Jarmo Joutsensaari. Näissä paikoissa pysähtyvät lähijunat viivästyttäisivät käytännössä liikaa muun junaliikenteen sujumista. Liikennevirasto ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä alkavat nyt selvittää tarkemmin, kuinka paljon rakennesuunnitelmassa esitettyjen seisakkeiden ja Lakalaivan aseman rakentaminen tulisivat maksamaan. Alustavasti on puhuttu 2–5 miljoonasta eurosta seisaketta kohti.

Rakennesuunnitelmassa varaudutaan lähijunaseisakkeiden rakentamiseen Tesomalle ja Sääksjärvelle 2021–2030. Vuosina 2031–2040 vuorossa olisivat lähi- ja kaukoliikenteen asema Lakalaivaan sekä seisakkeet Rantaperkiöön, Kuljuun, Hakkariin, Harjuniittyyn, Kalkkuun, Hyhkyyn (Sellu), Amuriin, Vuohenojalle, Hankkioon, Vatialaan ja Ruutanaan. Lisäksi tarvittaisiin jo lähivuosina uusi välilaituri Tampereen asemalle ja kolmas raide Tampereelta Toijalaan 2020-luvulla, jos halutaan saada uudet lähijunat kunnolla mahtumaan reitille. Lisäraide maksaisi peräti 260 miljoonaa euroa. Tampereen henkilöratapihan kehittämisen kustannusarvio on noin 30 miljoonaa euroa. Siihen kuuluu välilaiturin lisäksi laiturikatosten rakentamista, raiteisto- ja vaihdemuutoksia, Erkkilän sillan uusiminen sekä huoltoraiteiden siirtoja.

Liikenneviraston Jarmo Joutsensaaren mukaan periaatteena kaupunkiratahankkeissa on se, että valtio maksaisi puolet lähijunaliikenteen vaatiman infrastruktuurin rakentamisesta ja Tampereen kaupunkiseudun kunnat toisen puolen.
Rahoitusosuudet päätetään kuitenkin tapauskohtaisesti. Tampereen kaupunkiseudun lähtökohtana on se, että Tampere–Toijala lisäraiteen ja Tampereen aseman järjestelyt rahoittaisi valtio, koska ne palvelevat ensisijaisesti kaukoliikenteen tarpeita. Lähijunaliikenteen ostaisi Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennetoimisto. Toinen raide Lielahdesta Nokialle olisi tarpeen rakentaa, jos sillä halutaan liikennöidä puolen tunnin vuorovälein vuoden 2040 jälkeen. Raide maksaisi sata miljoonaa euroa, josta kuntaosuus voisi olla puolet. Lähijunaliikenteen varikko maksaisi 25 miljoonaa euroa. Kaikista helpointa olisi lisätä taajamajunaliikennettä Oriveden suuntaan. Siellä tarvitsisi tehdä vain turvalaitemuutoksia, joiden hintalappu olisi noin 3 miljoonaa euroa. Ratakapasiteetti riittäisi.
– Mahdollisia matkustajia on siellä kuitenkin vähemmän kuin Nokian ja Lempäälän suunnilla, sanoo Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä.

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan VR:n kanssa uutta ostoliikennesopimusta vuosille 2016–19. Seimelän mukaan parhaillaan neuvotellaan, kuinka paljon seudun rahaa tarvittaisiin, jos halutaan, että ostojunavuoroja Nokian suuntaan tulisi lisää. Nokialaiset ja lempääläläiset voivat käyttää nykyisin Tampereen seutu+VR-lippua junaliikenteessä kotikuntansa ja Tampereen välisillä junamatkoilla.

Ennen riittivät kyltti ja laiturikoroke Kommentti Aki Taponen

Tampereen Amurissa radan varressa kallellaan oleva seisakkeen kyltti muistuttaa nostalgisista junaliikenteen ajoista. Itse muistan, kuinka Riihimäellä lättähatun sai joskus suostuteltua pysähtymään kotitalon kohdalle, vaikka viralliselle Kokon seisakkeelle ei ollut kuin parisataa metriä. Seisakkeeksi kelpasi kyltti ja radan viereen rakennettu laiturikoroke. Maailma on 40 vuodessa muuttunut. Silti kustannusarviot Tampereen lähijunaliikenteen vaatimista investoinneista saavat pään pyörälle. Tampereelle suunniteltiin vielä kymmenen vuotta sitten osin junaraiteita käyttävää pikaratikkaa. Sitten Ratahallintokeskus totesi, ettei ratikka mahdukaan Tampereen asemalle. Toivottavasti lähijunaliikennettä osataan suunnitella paremmassa yhteistyössä kuntien, Liikenneviraston ja VR:n kanssa.
Avatar
tekijänä henkka
#71806
tampere.fi kirjoitti:Tampereen raitiotien infran rakentamisen jatkoneuvotteluihin on valittu neljän tarjouksen jättänyttä ehdokasta. Tampereen kaupunginhallitus päätti asiasta maanantaina 19.1.2015.

Raitiotien allianssikilpailun neuvottelumenettelyyn valitut ehdokkaat ovat Ehdokasryhmittymä TamRa (Destia Oy, Siemens Osakeyhtiö ja SITO Oy), Gulermak, Ehdokasryhmittymä TRALA (Lemminkäinen Infra Oy, Ramboll Finland Oy, Alstom Transport SA ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy) ja Ehdokasryhmittymä TRALLI (VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy).

Soveltuvuusvaatimukset täyttäviä ehdokasryhmittymiä oli viisi kappaletta. Ehdokasryhmittymien ilmoittamat referenssikohteet pisteytettiin osallistumispyynnössä kuvatulla tavalla. Valinta tehtiin pisteytyksen perusteella.
http://www.tampere.fi/tampereinfo/viest ... i0xme.html

Asia ei kuitenkaan näyttäisi olleen kaupunginhallituksen esityslistalla, joten pitänee odottaa pöytäkirjoja lisäinformaatioksi.
tekijänä Laniitti
#71810
Mitä tarkalleen ottaen tarkoitat kaupunginhallituksen esityslistalla? Se päätös rakennusvaiheeseen tehdään vasta 2016. Tosin sitä ennen hanke lyllä kilpailutetaan, että jos 2016 rakennusvaiheeseen siirtyminen menee läpi niin käytännössä sitten samantien moottorisahat ja kaivinkoneet alkavat laulaa. Sopimukset toki tehtäneen sellaiseksi tarjouskilpailun voittajan kanssa, että se on lainvoimainen vasta kun 2016 rakennusvaiheeseen ryhtymisestä päätetään.

Se että yleissuunnitelma hyväksyttiin viime keväänä, se käytännössä oli päätös toteuttaa ratikkahanke mikäli vain kustannustasossa pysytään sekä valtiolta saadaan 30% tuki hankkeelle. T'ämän osalta käytännössä kaikki kaupunkisuunnittelu nojaa jatkossa olettamukseen, että ratikka rakennetaan.
Avatar
tekijänä henkka
#71814
Laniitti kirjoitti:Mitä tarkalleen ottaen tarkoitat kaupunginhallituksen esityslistalla? Se päätös rakennusvaiheeseen tehdään vasta 2016. Tosin sitä ennen hanke lyllä kilpailutetaan, että jos 2016 rakennusvaiheeseen siirtyminen menee läpi niin käytännössä sitten samantien moottorisahat ja kaivinkoneet alkavat laulaa. Sopimukset toki tehtäneen sellaiseksi tarjouskilpailun voittajan kanssa, että se on lainvoimainen vasta kun 2016 rakennusvaiheeseen ryhtymisestä päätetään.

Se että yleissuunnitelma hyväksyttiin viime keväänä, se käytännössä oli päätös toteuttaa ratikkahanke mikäli vain kustannustasossa pysytään sekä valtiolta saadaan 30% tuki hankkeelle. T'ämän osalta käytännössä kaikki kaupunkisuunnittelu nojaa jatkossa olettamukseen, että ratikka rakennetaan.
Lähinnä sitä jos kaupunginhallitus on päättänyt valita nämä neljä jatkoon, niin kuvittelin että siitä olisi jonkinlainen merkintä esityslistassa. Haluaisin vain nähdä nuo pisteytykset ja muut perustelut valinnoille.
Avatar
tekijänä henkka
#71826
Kootusta pöytäkirjasta liitteineen löytyi liite, jossa pisteytysperusteet ovat. Olisi varmaan saanut tarjouspalvelu.fi:stäkin mutten jaksanut kirjautua.

TRALLI: 90,9
Tamra: 98,7
Gulermak: 134,8
FCG Suunnittelu ja tekniikka: 66,2
TRALA: 137,75

Viidestä tarjokkaasta siis mukana neljä, FCG on pudotettu pois suhteellisen pienellä pistemäärällä.

Gulermakin ja TRALAn isommat pistemäärät selittyvät pisteytyksen raitiotiepainotteisuudella, molemmilla kaikki neljä vaatimusten mukaista referenssiä ovat raitioteitä. Kummallakaan ei kuitenkaan ole kokemusta "Suomea vastaavista ilmasto- ja maaperäolosuhteista".

TRALLIlla ja Tamralla kolme neljästä referenssistä oli sopivista ilmasto- ja maaperäolosuhteista mutta vain yksi raitioteiden suunnittelusta, Tamralla on myös yksi referenssi pelkästään raitiotien ratateknisten järjestelmien suunnittelusta.
Avatar
tekijänä grendy
#72183
erk75 kirjoitti:Joko olette käyneet katsomassa Kaupungin sivuilta löytyvän Liikennemallivideon? 8)

Aika hyvä teaser erityisesti henkilöille, joille ratikka on lähellä sydäntä: http://www.tampere.fi/liikennejakadut/p ... video.html
Niin ja mikä vielä parempaa, itse liikennemalli löytyy osoitteesta http://server2.sitopoland.eu/dev/Tampere.html ja kuka vaan voi mennä sinne lenteleen tai käveleen! ;)
  • 1
  • 51
  • 52
  • 53
  • 54
  • 55
  • 82