Taloforum.fi

[urbaanin keskustelun mekka] Suomen johtava rakentamisaiheinen valokuvaus- ja keskustelusivusto.

Mikä on Taloforum?

Talot eivät ole kaikki kaikessa. Raideliikenne, puistoalueet ja muut kaupunkikuvalliset projektit saavat aikaan keskustelua täällä.
#64510
Asuminen ja vesi
Oulujokea ylävirtaan Kasarminrannassa on vuosien 2001 - 2006 asuntorakentamista. Suunnittelijana arkkitehti Seppo Huttu-Hiltunen.
Kuva

Intiön kasarminranta oli teollisuus- ja varastoaluetta. Uusi maankäyttö säilytti merkittävän osan vanhasta rakennuskannasta.
Kuva
Kuva

Coronaria, Suomen suurimpia terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottajia, rakensi pääkonttorinsa vanhaan tiiliseen teollisuusrakennukseen.
Kuva

Laanilan kaupunginosan puolelta, Oulujoki virtaa vuolaana.
Kuva
photos © eskimo 2014
- Bird´s eye Bing Maps
#64802
Vesipeili Oulujoella

Kasarminrantaa
Kuva

Oulun Riverside, Värttö
Arkkitehtitoimisto Veli Karjalainen, A energialuokan talot, esteettömyyspalkinto arkkitehdille, rak.NCC, valmis 2012
Kuva
Kuva
#65063
Asuminen ja vesi
Talvista Oulujokea edelleen ylävirtaan Pohjantien itäpuolelle.
Kuva

Vastassa on kaupungin vanhin vesilaitos.
Kuva

Pullasorsat talvehtivat voimakkaan virtauksen sulana pitämässä rannassa, taustalla Värtön Riverside kerrostaloalue.
Kuva
Kuva
© eskimo 2014
#65633
Vesipeili Oulujoella

Oululainen tapa käyttää talvista jokisuistoa:
Kuva
kuva Kaleva lukijakuva
#65664
Vesipeili Oulujoella

Veden heijastus kaunistaa vaikka ruostuneen rautanaulan.
Kuva
© eskimo 2014
Avatar
tekijänä eskimo
#65894
Asuminen ja vesi

Merijalin makeistehdas rakennettiin tälle rannalle sata vuotta sitten. Mm. Tervaleijona pastilleja valmistanut tehdas lopetti toimintansa v. 1996 ja purettiin v. 2008 asuintalojen tieltä. Välillä pysähdyksissä olleet rakennustyöt käynnistyivät taas pari vuotta sitten ja nyt asuntokorttelit näyttävät jo melko valmiilta.
Arkkitehtitoimisto A-Studion kutsukilpailuvoiton pohjalta syntynyt alue jatkaa merellistä teemaa kaupungin asuntotuotannossa.
Kuva

Taustalla näkyy Toppilansalmen rannalle kohoavien tornitalojen työmaanostureiden silhuetit.
Alueiden väliin on tulossa Lipporanta niminen asunto- ja hyvinvointipalvelujen alue, joka sisältää enimmillään 15-kerroksisia torneja.
Kuva

Ote Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjuksen Lipporanta suunnitelmasta:
Kuva
photos © eskimo 17032014.
Avatar
tekijänä eskimo
#65945
Mikään ei vanhene niin nopeasti kuin oikein moderni

Punainen poltettu savitiili säilyy tuoreena vuosikymmenistä toiseen.
Rivitalo Laanilanrannassa vuodelta 1968. Suunnittelu Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus.
Kuva

Toppilan tehtaan insinöörien rivitalo Laanilanrannassa vuodelta 1952. Suunnittelu Alvar Aalto.
Kuva
photos © eskimo 19032014.
Avatar
tekijänä eskimo
#66039
Perämeren maisema

Oulun rantarakentaminen tapahtuu pääosin Oulujoella ja joen suiston rannoilla. Asumiseen soveliasta merenrantaa on vähän. Oritkariin on joskus sellaisesta keskusteltu, mutta uudessa yleiskaavaluonnoksessa alue on varattu teollisuudelle ja logistiikalle.
Perämeren rannoilla ilmasto on ankaraa eikä se houkuttele asukkaita. Toppilansalmen rannoille sijoittuu kaupungin merellisin asuntoalue.
Kuva

Oulun tornitaloprojektit ketjussa seurataan Sok:n siilojen uudelleenrakentumista salmen rannalle.
Kuva

Eläkkeellä oleva satamahinaaja Alpo odottelee vesien vapautumista jäistä ja Toppilansalmen ympäristön viimeistelyä.
Kuva
photos Siilot myyntiesite ja © eskimo
#66167
Toppilansalmen rannan asuntorakentaminen jatkuu Siilojen vieressä. Rantatalojen ennakkomyynti alkoi.
Archeus visio:
Kuva
Kuva
#70075
Asukastupa tarjoaa vesimaisemaa
Pientalot pääsevät harvoin osallisiksi rantamaisemasta tai omarantaisesta tontista.
Oulun kaupunki on toteuttanut laajoja pientaloalueita palvelemaan Oulujoen rantaa asukastuvan,
jossa kaupunginosan asukkaat saavat virkistyä saunoen, uiden ja veneillen. Puusauna lämpiää monta kertaa viikossa.
Vilkkaassa käytössä on myös perinteinen kirkkovene, jota soudetaan yli 10 hengen voimin.
Lisäksi asukastuvalla on ateriapalveluita ja mm. askartelutiloja.

Asukastupa kuvan keltaisessa talossa:
Kuva
#72263
:occasion7: Viestiketju 10 vuotta :occasion7:

Tänään syttyi kymmenes tähti nimeni alle, joten palataan ensimmäiseen viestiini.
Toppilansaaren ja Toppilansalmen rakentamisesta ei silloin 10 vuotta sitten ollut mitään tietoa.
Hartaanselän maisema näytti tältä ja lähes samanlainen se on tänäänkin.
Kuva

Haaveeni v. 2005 oululaisesta rantamaisemasta:
Kuva
kuvat © eskimo 2005

Nyt uudessa yleiskaavaluonnoksessa maisemaan on luvassa rakentamista. Ensimmäiset visiokuvat näyttävät lähiömäisiltä. Tulevasta asemakaavasta odotan paljon parempaa, kuin mitä alla oleva kuva esittää.
atr ketjussa Oulu Visions kirjoitti:Tällä hetkellähän tuo Hietasaaren idänpuoleinen ranta on lähinnä pusikkoa, paikoin on jäänteitä mädäntyneistä laiturirakenteista. Kaupunginvarikko toki joutaa pois hienolta rantatontilta joka tapauksessa. Pelkäänpä että kerrostalojen rakentaminen suosittujen ulkoilureittien varrelle tulee koskemaan kipeästi monen sieluun.
Yle: Maaseutukaupunki pyrkii kohti urbaania - Oulun paraatipaikalle halutaan kerrostaloja
Kuva
#82974
En tiedä onko tämä oikea ketju laivaliikenteeseen liittyen, älähtäkää joku jos ei olla oikeassa osiossa...

Suunnittelin tässä kesälomareissua ympäri Suomea ja Ruotsia ja tarkoituksena oli mennä joko Turusta tai Helsingistä auton kanssa Tukholmaan ja jatkaa sieltä matkaa sitten rannikkoa pohjoiseen päin sukulaisia tavaten. Sukulaiset tulevat vastavuoroisesti omille perinteisille kesälomareissulleen Pohjos-Suomeen loppukesästä.

Matkareittiä suunnitellessani en voinut välttyä siltä ajatukselta, että Oulusta voisi olla mahdollista järjestää matkustajalaivayhteys Tukholmaan (tai sille seudulle).... Taas liikutaan lähes utopiatasolla toteutumismahdollisuuksien suhteen, mutta nämä ajatukset pitää saada purettua päästä myös muiden nähtäville.

Ensinnäkin risteilyhän ei ole risteily jos se ei kestä koko vuorokautta, minkä ajan Oulu-Tukholma välin risteileminen eittämättä kestäisi. Matka Oulusta Tukholmaan laivaväyliä kulkemalla olisi ainakin 800 km ja esim. uuden Viking Gracen max.nopeus oli 22 solmua=40 km/h. Totta kai tuo ei ole laivan risteilynopeus johtuen Gracen Turku-Tukholma reitistä, mutta uskotellaan lapsenomaisesti mahdolliseksi risteilynopeudeksi 35km/h. Tällöin pelkäksi matkustusajaksi muodostuisi vähintäänkin 22,5h. Tähän pitäisi tietenkin vielä lisätä kaikenlaista (hidastaminen ennen satamaan tuloa, Tukholman edustan saariston hiljaisemmalla nopeudella ajettava pätkä n. 100 km), joten unohdetaan aivan Tukholman ytimeen suuntautuva linja.

Vaihtoehtoiseksi Ruotsin pään satamaksi valikoituu siis Kapellskär n. tunnin ajomatkan (ja 100 km) päässä Tukholmasta koilliseen. Sinne ehtisi 35 km/h vauhdilla jo 710/35=20,3h. Tähän lisättynä pakollinen satamassaoloaika (aivan tunnissa ei taida ehtiä koko purkkia siivota, mutta voisiko kaksi tuntia olla realistinen minimiaika?) 2h ja hidastus+laituriin kiinnittyminen ehkä n.30 min. Näillä aikatauluilla jäisi aikaa 24 h aikaikkunassa jo "ruhtinaallisesti" reilu tunti , mikäli laiva irtoaisi laiturista 24 h välein.

Laivalle lähtemisen yksi motivaattori on kuitenkin tax-free ostokset, joiden mahdollistaminen vaatisi käymistä satamassa Ahvenanmaalla. Tähän tarkoitukseen valitsin Eckerön laivaterminaalin Ahvenanmaan luoteisosassa, josta nykyisellään risteillään Kapellskäriin päivittäin. Tämä käynti varmastikin toisi tunnin matka-aikaa lisää, joten vieläkin oltaisiin tosi tiukoilla aikataulujen suhteen.

Oulun päässä laivaterminaalin sijainti ei vamastikaan voi olla aivan torinrannassa, joten sen tulevassa sijaintipaikassa käytetään luovuutta. Mahtikäskyllä terminaali määrätään sijoitettavaksi Hailuodon Marjaniemeen, jolla saadaan laivamatkaa ainakin 50 kilometriä lyhyemmäksi vs. Oulun satamat, mikä tarkoittaa käytännössä matka-ajan lyhenemistä reilulla tunnilla. Tällä kuitataan siis Eckerön käynti ja Oulun päänkin terminaali saadaan silti kohtuu lähelle...

Nyt kun aikataulut on mahdolliseksi todettu ja laivan pysähdyspaikat on päätetty, pohditaan pakollisia infrainvestointeja jota yhteys minimissään vaatisi.

1. Oulun pään terminaali Marjaniemeen (ainakin 10 miljoonaa)
2. Hailuodon silta (tulossa kaiken järjen mukaan muutenkin)
3. Laivaväylän ruoppaus Marjaniemeen (+-10 miljonaa euroa)
4. Hailuodon sisäisen liikenteen kehittäminen tulevan autorallin johdosta (miljoonia)
Kustannuksia en viitsi enempää miettiä tässä vaiheessa, kallista tulisi kuitenkin olemaan.


Totta kai yhteys vaatisi myös ne laivamatkustajat. Tässä kohtaa varmasti pitää kaivamalla kaivaa, jotta saataisiin laivat edes teoriassa tarpeeksi täyteen. Laivan potentiaalisiksi matkailukäyttäjiksi laskisin Suomen puolelta Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun asukkaat (n. 660 000 ihmistä). Ruotsin puolelta Suomeen päin kulkevista ei sitten ole harmainta aavistusta, paitsi sukuloimaan tulevat sukulaiseni, jotka haluavat aina auton Suomen reissuilleen mukaan (markkinointi Tukholman seudulla, en tiedä montako hullua sieltä saataisiin huijattua Oulussa käymään). Pelkkä matkailu ei siis yksinään tulisi tekemään reittiä kannattavaksi. Tähän päälle tarvittaisiin myös Etelä-Skandinaviaan matkalla olevat Pohjois-Suomen rekkakuskit, jotka pääsisivät levänneenä jatkamaan matkaa Kapellskäristä. En tiedä kuinka paljon suomalaista kumipyörärahtia kulkee Pohjanlahden länsipuolta pitkin, nämä täytyisi siis saada myös laivan kyytiin.

Näin on siis luotu risteily-yhteys Oulusta Tukholman seudulle. Jos tämä keskustelu saa tuulta alleen ja talolaiset intoutuvat kommentoimaan, tässä voisi olla jopa uuden ketjun aihe... Peli on siis nyt avattu, tyrmääjät tulkaa ampumaan hanketta alas ja ideasta innostuneet esittäkää omat näkemyksenne asiasta!