Taloforum.fi

[TommiM]

Siirrän keskustelua toisesta ketjusta tänne.

Kyllä se AIKA paljon kertoo!

-Suomessa tehdään halvalla
-Suomessa tehdään funktionalistisesti
-Ulkonäkö ei todellakaan ratkaise täällä
-suomalaiset ovat pääosin aivokuolleita nimbyjä jotka eivät edes halua WOW-elämyksiä jokapäiväiseen elämäänsä
-Suurin osa soomalaisista eivät tiedä paremmasta

"miksi tehdä jotain uutta kun vanhakin on ihan tarpeeksi hyvä"

http://taloforum.fi/viewtopic.php?p=54455#p54455

Niin, tässä pitää tietysti miettiä sitäkin, kuka lisäkustannukset maksaisi. Kuinka paljon enemmän sinä olisit esimerkiksi valmis maksamaan asunnosta, että talo olisi jotenkin tavanoimaisesta poikkeava?

Lisäksi kysyn, että onko tilanne Suomessa jotenkin merkittävästi erilainen kuin muualla maailmassa?

Jätetään pakkoparkkipaikat pois, niin kummasti jäisi rahaa muuhunkin kuin huonoon kopiobulkkiin.

[RV]

Mun mielestä tässä aiheessa kyllä sorrutaan suureen ylikriittisyyteen. En ole selvillä, mikä on "muualla", mutta mun nähdäkseni kansainvälisillä standardeilla suomalaisen keskivertorakentamisen laatu on varsin hyvää, eikä arkkitehtuuri ole kummempaa. Ei missään muuallakaan perusasuintalot ole mitään wow-arkkitehtuuria, erikoisempia hankkeita on vain enemmän rahaa ja asukkaita ja uskallusta ollessa enemmän. Joka tapauksessa, en sanoisi suurimpaa osaa nykyasuinrakennuksista "bulkiksi", ihan hyvää perusarkkitehtuuria suurin osa edustaa.

[ultrix]

Miten ihmeessä meillä oli varaa rakentaa ennen 1970-lukua laadukkaita julkisivuja?

[RV]

Miten ihmeessä meillä oli varaa rakentaa ennen 1970-lukua laadukkaita julkisivuja?

Suomi ei ollut sosialistinen Suurin osa lieni yksityisten rakennuttamia. Toisaalta ajatteleppas tavallisen kansan asuntoja, varsin kaukana laadukkaasta.

[Darre]

Miten ihmeessä meillä oli varaa rakentaa ennen 1970-lukua laadukkaita julkisivuja?

Suomi ei ollut sosialistinen Suurin osa lieni yksityisten rakennuttamia. Toisaalta ajatteleppas tavallisen kansan asuntoja, varsin kaukana laadukkaasta.

Eli siis 70-luvusta lähtien kaikki talot ovat Suomen sosialistisen valtion rakennuttamia? Mitvit? Harmi ettei yksityiset sitten enää rakennuta.

[RV]

Miten ihmeessä meillä oli varaa rakentaa ennen 1970-lukua laadukkaita julkisivuja?

Suomi ei ollut sosialistinen Suurin osa lieni yksityisten rakennuttamia. Toisaalta ajatteleppas tavallisen kansan asuntoja, varsin kaukana laadukkaasta.

Eli siis 70-luvusta lähtien kaikki talot ovat Suomen sosialistisen valtion rakennuttamia? Mitvit? Harmi ettei yksityiset sitten enää rakennuta.

-.- Kunhan huulta heitin. Meinasin, että 50-luvulta alkaen suuri osa asunnoista oli valtion sekä suuryhtiöiden tuottamia massoille, kun taas ennen kaupungistumista suurin osa arkkitehtoonisesti näkyvistä asuinrakennuksista oli jonkun yksityisen henkilön tai säätiön rakennuttamia omiin intresseihin pohjautuen, jolloin ne olivat paljon yksilöllisempiä. Tällaista on naiivia nykyrakentamiselta vaatia, kun rakentamisen tarve on niin suuri. Oikeasti harva tuntuu tajuavan, että perusasuinrakennukset vuosisadan aluessa olivat hirveän näköisiä puuparakkitaloja, ne koristeelliset kivilinnat erottuivat yhtä paljon massasta kuin nykyisetkin ökyasunnot peruslähiöstä. Elementtiaika nosti perusuinrakentamisen arkkitehtuurin tasoa valtavasti.

[Clepe]

Oikeasti harva tuntuu tajuavan, että perusasuinrakennukset vuosisadan aluessa olivat hirveän näköisiä puuparakkitaloja, ne koristeelliset kivilinnat erottuivat yhtä paljon massasta kuin nykyisetkin ökyasunnot peruslähiöstä.

Makunsa kullakin, itse kyllä pidän 1900-luvun alkupuolen "työläisparakeista", esimerkiksi nämä sadan markan villoiksi kutsutut talot ovat erittäin miellytävän näköisiä. Ja siis nämä olivat nimenomaan työläisille rakennettuja. Ahtaita asuntoja ilman nykyajan mukavuuksia, mutta arkitehtuurista ei mielestäni tingitty. Julkisivu on yksinkertainen mutta silti koristeellinen.
Työläisillekin rakennettiin myös kivitaloja jo ennen lähiöistymistä, eikä nämä mielestäni ollenkaan ulkonäöltään häpeä rikkaiden vastaavia.
Luultavasti arkitehtuurin tason lasku on suoraan elementtituotannon syytä. Silloin kun taloja rakensivat käsityöläiset, ne hienot yksityskohdat voitiin luoda siinä sivussa, eivätkä ne nostaneet rakentamisen hintaa. Elementtirakentamisessa jokainen yksityiskohta on lisäkulu, eivätkä nämä yleensä paranna talon ulkonäköä koska näyttävät päälleliimatuilta ja teennäisiltä. Toisaalta asuntomarkkinat Helsingissä on siinä tilassa että kaikki mikä rakennetaan myös myydään, eli talon ulkonäkö on oikeastaan yhdentekevää.

Elementtiaika nosti perusuinrakentamisen arkkitehtuurin tasoa valtavasti.

Elementtitekniikka rajoittaa arkitehtuuria todella paljon. Jos tykkää matalista huoneista ja pitkistä kapeista käytävistä, niin silloin elementtitekniikka on todella nostanut arkitehtuurin tasoa!

Parasta olisi purkaa arkitehtuurin myytti, sitä ei oikeastaan enää ole nykyisessa perusrakentamisessa; kaikki perustuu elementteihin. Elementeistä voi kuitenkin todistetusti rakentaa ihan kivan näköistä taloa. Nykyisin kun kuitenkin pyritään siihen että talo näyttäisi jotenkin erillaiselta laatikolta kuin muut laatikot, sorrutaan aivan järkyttävään kikkailuun esimerkiksi tetris-ikkunoilla.

[Iggy.P]

Suomi tunnetaan funktionalistisesta rakentamisesta, mutta mitään kovin persoonallisia funkis-taloja meillä ei juurikaan ole. Yksinkertainenkin muoto mahdollistaa kuitenkin myös tavallisuudesta poikkeavan ulkonäön, jos vain halu, uskallus ja tyylitaju riittävät toteuttaa sellaisen. Yksi persoonallisimpia funkistaloja on tämä alla olevien kuvien rakennus Meksikosta. Se on taiteilija Frida Kahlon museo.

[Clepe]

Tällä palstalla muuten nykyisin tunnu mikään kelpaavan.

Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu että kaikkeen pitää olla tyytyväinen. Jos ei ole tyytyväinen saa helposti valittajan maineen. Mun mielestä ei ole mitään järkeä keskustella kaupunkisuunnittelusta tai arkitehtuurista jos toteutettavia tai ehdotettuja ratkaisuja ei saa perustellen kritisoida. Liian paljon tällä palstalla kuulee valitusta valituksesta; jotenkin oletuksenta tuntuu olevan se, että kaikkea pitää kritiikittömästi kehua.

Palstan muotitermeistä bulkki on itselleni ehkä se kaikkein hämärin. Totta kai massoille rakennetaan bulkkia, ei tavallisella työssä käyvällä ihmisellä ole vara maksaa huippuarkkitehtuurista. Miettikää sitä omaa mörskäänne ja ynnäilkää, olisitteko valmiita maksamaan asumisestanne vielä nykyistäkin enemmän, jos sillä rahalla saisi jota kuinkin arkkitehtonisesti laadukkaan kotitalon. Tehokkain tapa vaikuttaa itse laadukkaaseen rakentamiseen ja arkkitehtuuriin on ostaa kämppä niin toteutetusta talosta. Tehkää siis niin. Vaan kun ei taida ropot riittää? Arvatkaa riittääkö muilla?

Suurin osa kritiikistä kohdistuu rakennusten paikasta riippumattomaan samankaltaisuuteen. Julkisivuun ei perusrakentamisessa kuitenkaan uppoa kuin pari prosenttia koko talon kustannuksista, eikä erillaisuus välttämättä nostaisi rakennuskustannuksia. Arkitehtuuria vaivaa joko yksinkertaisesti tyylitajuttomuus tai sitten arkitehtuuri on jotenkin noussut sellaiselle tasolle etteivät maalikko arvostelijat enää näe siinä mitään kehuttavaa.

Tässä ei nyt kaivata mitään huippuarkitehtuuria vaan uskallusta luoda sellaisia rakennuksia ja kaupunkitilaa josta tulevat asukkaat aidosti pitävät. Ei ns. "bulkissa" ole suurempaa vikaa tämän suhteen, mutta miksi tyytyä tylsään kun samaan hintaan saisi parempaa. Verratkaa Kartanonkosken "massoille rakennettua bulkkia" jossa hinnat pyörii jossain 3-4000 €/m^2, Eiranrantaan "huippuarkitehtuuriin" jossa neliöhinnat ~10000 €/m^2. Kyllä tossa viimeistään osoitetaan todeksi se, ettei julkisivuarkitehtuuri ole rahasta kiinni vaan ihan jostain muusta.

[cobaink]

Sinänsä samaa mieltä,että hyvä julkisivu ei ole rahasta kiinni..Vantaan ja Eiran hintaero onkin sitten ihan er juttu. Öö, sijainti?
Tämä viimeisin valitusryöppyhän lähti Harvimuukin kitinästä liikkeelle: On niin outoa ja erilaista ja värikästä ja vinoa, ettei järjestykseen ja suoruuteen tottunut sielu tätä kaikkea millään pysty käsittelemään. Ei rakennuskannan monotonisuudesta.

[Darre]

Miten ihmeessä meillä oli varaa rakentaa ennen 1970-lukua laadukkaita julkisivuja?

Suomi ei ollut sosialistinen Suurin osa lieni yksityisten rakennuttamia. Toisaalta ajatteleppas tavallisen kansan asuntoja, varsin kaukana laadukkaasta.

Eli siis 70-luvusta lähtien kaikki talot ovat Suomen sosialistisen valtion rakennuttamia? Mitvit? Harmi ettei yksityiset sitten enää rakennuta.

-.- Kunhan huulta heitin. Meinasin, että 50-luvulta alkaen suuri osa asunnoista oli valtion sekä suuryhtiöiden tuottamia massoille, kun taas ennen kaupungistumista suurin osa arkkitehtoonisesti näkyvistä asuinrakennuksista oli jonkun yksityisen henkilön tai säätiön rakennuttamia omiin intresseihin pohjautuen, jolloin ne olivat paljon yksilöllisempiä. Tällaista on naiivia nykyrakentamiselta vaatia, kun rakentamisen tarve on niin suuri. Oikeasti harva tuntuu tajuavan, että perusasuinrakennukset vuosisadan aluessa olivat hirveän näköisiä puuparakkitaloja, ne koristeelliset kivilinnat erottuivat yhtä paljon massasta kuin nykyisetkin ökyasunnot peruslähiöstä. Elementtiaika nosti perusuinrakentamisen arkkitehtuurin tasoa valtavasti.

Siis 1900-luvun alussa vai 2000-luvun alussa? Arvelisin, että 1900-luvun alussa, koska kirjoitat puuparakeista. Kyllä ainakin nämä Portsan talot Turussa ovat edelleen esteettisesti kauniita, vaikka ne olivatkin vuosisata sitten peruspulkkia ja peräti amatöörien rakentamia. Lisäksi Turussa vihattiin "ammattilaispiireissä" näitä käsityöläisjugendin helmiä. Siellä oli Lars Sonck ja muut jugend-kuninkaat naama punaisena vaatimassa timperijuuukentia purettavaksi. Kyllä se ainakin minun esteettiselle aivolle maistuu nyt siinä missä Mikaelin kirkkokin.

Ja en nyt tiedä haluttiinko olla kovin yksilöllisiä ennenkään jos katsoo esim. Helsingin jugend-kortteleita. Samasta kaavasta ne talot on tehty. Torni sinne, ulkonevat ikkunat, vihreää ja sinistä pintaan. Joskin toki siitä olemme samaa mieltä, että esteettisesti ovat aivan helvetisti kauniimpia kuin tämä "sama kaava" 50-luvun jälkeen. Tosin kyllä vielä 50-luvullakin osattiin. Esim. Martin "tornit" Turussa ovat erittäin omalaatuisia ja nyt kunnostettuina jopa kauniita kerrostaloja.

[ÄmJii]

Liian paljon tällä palstalla kuulee valitusta valituksesta; jotenkin oletuksenta tuntuu olevan se, että kaikkea pitää kritiikittömästi kehua.

En oikeastaan pysty kommentoimaa. En nimittäin tunnista väitettä ollenkaan näistä keskusteluista - pidän täysin tuulesta temmattuna. Ehkä seurataan eri keskusteluja.

... Ei ns. "bulkissa" ole suurempaa vikaa tämän suhteen, mutta miksi tyytyä tylsään kun samaan hintaan saisi parempaa...

Mun alkuperäisen viestin keskeinen idea oli ennen kaikkea se, että Jätkäsaaren rakennusten ollessa perusasuintuotannolle arkkitehtuuriltaan riittämättömiä, joudutaan väistämättä toteamaan, että mikään ei ilmeisesti riitä. Pettymyksiä on siis luvassa jatkossakin. Tuota parempaa ei yksinkertaisesti tule (pidän Kartanonkoskesta, mutta Jätkäsaari pesee mennen tullen).

Jätkäsaaren rakennukset muuten täyttävät peräänkuuluttamasi erilaisuuden kriteetit (paljon paremmin kuin Kartanonkoski, jossa rakennukset toistensa kopioita) ja rahaakin julkisivuihin on selvästi käytetty normaalia enemmän (uskallan väittää, että huomattavasti enemmän kuin Kartanonkoskella).

Bulkkituotantoa on ehkä 95 % rakentamisesta nyt ja tulevaisuudessa. Sen toteaminen, että taas tuli bulkkia, on näin ollen aika kulahtanutta. Ja Jätkäsaaren rakentamista parempaa siltä massarakentamiselta ei voi järjellisesti toivoa. Mitä tahansa en hyväksy tältä bulkkituotannolta, esimerkiksi elementtisaumaiset lähiölaatikot tökkivät pahemman kerran.

Ja Kartanonkoskesta vielä sen verran, että arkkitehtuuriltaanhan se on todella vaatimaton ja tylsä alue, joskin varsin viihtyisä. Aina ei tosiaan paljoa vaadittaisi, jotta ihmiset viihtyisivät. Tästä olen samaa mieltä.

[Purkki^]

Kartanonkoski on hyvä esimerkki siitä, että yksinkertaisella tavalla voidaan tehdä tyylikäs kokonaisuus. Jätkäsaaressa on rohkeampaa arkkitehtuuria/julkisivuja ja se varmasti jakaa enemmän mielipiteitä. Vaikka Kartanonkoski ei edustakkaan mitään wow arkkitehtuuria niin haluaisin silti kyseisen tyylin yleistyvän kaupunkikuvassa.(Kaipaako joku oikeasti asuntorakentamiseen huippuarkkitehtuuria?) Esim. tuo mainittu Eiranranta olisi varsin tyylikäs jos siellä olisi käytetty Kartanonkosken tyyliä.

[hmikko]

Esim. tuo mainittu Eiranranta olisi varsin tyylikäs jos siellä olisi käytetty Kartanonkosken tyyliä.

... tai sitten ei. Kartanonkosken talojen kömpelyys saattaisi käydä turhan selväksi Eiran vanhojen jugend-talojen vieressä.

Omasta mielestäni Eiranrannan vika ei ole niinkään modernistininen muotokieli kuin pistetalotypologia, ja se, että arkkitehtuurista on selvästi tingitty talouden ehdoilla siitäkin huolimatta, että myyntihinnat ovat huikeaa luokkaa. Tulee semmoinen olo, että rakennusliikkeille arkkitehtuuri on aina toissijainen asia, myös hintahaitarin huipulla. Paikalle olisi voinut tehdä jonkun fiksusti päivitetyn ja sovitetun version umpikorttelista ja rakentaa tämän päivän muotokielellä, joka kumminkin ottaa tarkkaan huomioon naapurin jugend-talot.

[Clepe]

Esim. tuo mainittu Eiranranta olisi varsin tyylikäs jos siellä olisi käytetty Kartanonkosken tyyliä.

... tai sitten ei. Kartanonkosken talojen kömpelyys saattaisi käydä turhan selväksi Eiran vanhojen jugend-talojen vieressä.

Omasta mielestäni Eiranrannan vika ei ole niinkään modernistininen muotokieli kuin pistetalotypologia, ja se, että arkkitehtuurista on selvästi tingitty talouden ehdoilla siitäkin huolimatta, että myyntihinnat ovat huikeaa luokkaa. Tulee semmoinen olo, että rakennusliikkeille arkkitehtuuri on aina toissijainen asia, myös hintahaitarin huipulla. Paikalle olisi voinut tehdä jonkun fiksusti päivitetyn ja sovitetun version umpikorttelista ja rakentaa tämän päivän muotokielellä, joka kumminkin ottaa tarkkaan huomioon naapurin jugend-talot.

Kömpelöä ja kömpelöä. Osaa niistä Kartanonkosken taloista on melko mahdotonta erottaa 1920-klassismin ja funkkiksen välivaiheen tuotoksista. Mielestäni kirkkaat värit antavat Kartanonkosken taloille jopa enemmän sielua, makuasioita.

Minä kyllä näen asian niin että pistetalotypologia on aika pitkälti kytköksissä tohon modernistiseen muotokieleen. Rakennusyhtiöitä kiinnostaa voittojen maksiointi, eikä silloin oikeastaan ole sijaa arkitehtuurille, ellei se paranna voittoja. Kun markkinat eivät toimi ei tarvitse kilpailla laadulla.

Arkitehtipiireissä pitäisi myös päästä tosta häpeästä joka estää kopioimasta muualta kuin modernismin sankareilta. Ainakin oletan ettei kopioida suoraan 70-luvulta, vaan että talot muuttuvat 70-lukulaisiksi vasta kun suunnitelmat kulkevat rakennusyhtiön prosessien läpi.